Pienpetorautoja saavat täysin laillisesti käyttää jopa mökkeilijät, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista metsästyskorttia, kertoo Lieksan riistanhoitoyhdistys.
Yhdistyksessä on ryhdytty pohtimaan keinoja, miten karhuille sattuvia vahinkoja voitaisiin välttää, sillä Itä-Suomen ja Pohjois-Savon alueella on lyhyen ajan sisään jäänyt jo kolme karhua kiinni pienpetorautoihin.
Erämies ja luontokuvaaja Asko kertoo harrastaneensa minkkien pyydystystä pienpetoraudoilla aktiivisesti 1980-luvulta 2000-luvulle asti pienpetoraudoilla.
Hän esiintyy tässä jutussa vain etunimellään, sillä pienpetoraudoilla sattuneet vahingot ja metsästys ylipäätään ovat viime aikoina herättäneet kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.
– Tämä keskustelu on kääntynyt metsästysvastaiseksi lähinnä karhujen saaman julkisuuden takia, Asko kertoo.
Lue myös:
Jo kolmas karhu löytyi pienpetoraudat jalassaan – Poliisi harmissaan: "Kolme rautakarhua saman kesän aikana on erittäin poikkeuksellista"
Pienpetorautoihin tassunsa loukannut karhu on ammuttu Lieksassa – 15 sentin suuruinen pyydys oli syvällä polkuanturoiden takana
Sallittuja ovat vain pienpetoraudat
Suomen lain mukaan sallittuja ovat niin sanotut heti tappavat pienpetoraudat. Jalkaraudoiksi kutsutut vanhanmalliset metsästysraudat puolestaan ovat olleet kiellettyjä jo 1960-luvulta lähtien.
– Sallittuja pienpetorautoja on monentyyppisiä, mutta tekniikka niissä on se, että se surmaa saaliseläimen välittömästi. Jalkarautoja ei kyllä käytä enää kukaan – metsästäjät ovat niin valveutunutta porukkaa. Tänä päivänä käytetään vain täysin laillisia rautoja, Asko sanoo.
Oikein asennetusta raudasta ei ole vaaraa ihmisille eikä lemmikeille
Pienpetoraudat on asennettava laatikkoon, joten niistä ei ole vaaraa esimerkiksi marjastajille tai lemmikeille.
– Saaliseläin kulkee laatikkoon reiästä, joka on halkaisijaltaan maksimissaan kymmenen senttimetriä. Näin siihen eivät pääse muut eläimet menemään kuin ne mitä pyydetään – esimerkiksi minkki. Kissat tai supikoirat eivät siihen pääse kun se oikein asennetaan, Asko valottaa.
– Saaliseläin houkutellaan laatikkoon hajusyötillä ja se kulkee niiden rautojen läpi. Sen jälkeen laukaisulaite laukaisee raudat, jotka lyövät eläintä niin vahvasti keskivartaloon, että eläin menehtyy silmänräpäyksessä, hän jatkaa.
Karhu voi rikkoa laatikon ja saada tassuunsa kivuliaan yllätyksen
Karhun kohdalla tilanne on kuitenkin pulmallinen, sillä se tuppaa hajottamaan laatikon, jonka sisällä pienpetoraudat odottavat.
Suomessa on Lieksan riistanhoitoyhdistyksen mukaan suhteellisen suuri karhujen tiheys ja ne liikkuvat laajalti. Syötti, josta lähtee ruuan tuoksua, houkuttaa niitä sörkkimään pienpetoraudoille tehtyjä laatikoita.
– Karhu on niin vahva, että se rikkoo laatikon tai sitten se pystyy työntämään suuaukosta tassunsa sisälle laatikkoon. Yllättävän paljon näitä on ollut, kun jo kolme tapausta on tälle vuodelle tullut. Itsekin olen hämmästellyt, onko vieraslajien pyynti yleistynyt. Minkin metsästäminen ei vaadi metsästyskorttia, Asko toteaa.
– Mutta jos vieraslaji-minkkiä halutaan poistaa, niin pienpetoraudat ovat kyllä siihen tehokas keino, hän pohtii.
Riistanhoitoyhdistys on ryhtynyt toimiin
Lieksan riistanhoitoyhdistyksessä pienpetorautojen aiheuttamat ongelmat tiedostetaan hyvin ja karhuille sattuneet vahingot on nostettu esiin kokouksissa. Keinoja ongelmien torjumiseksi on nostettu pöydälle.
– Olemme pohtineet, pystyisimmekö kouluttamaan ja ohjaamaan metsästäjiä paremmin. Rautapyynnin kohdalla olemme ajatelleet, voitaisiinko se rajoittaa riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseurojen päätöksellä vain lumiseen aikaan, kertoo toiminnanohjaaja Seppo Raassina Lieksan riistanhoitoyhdistyksestä.
– Nykyään minkkejä pyydystetään ympäri vuoden. Mutta jos tämä saataisiin paikallisesti sovittua ja saisimme metsästäjät sitä noudattamaan, että lumi olisi se raja. Silloin kun ei ole lunta maassa, niin ei olisi rautojakaan pyydystämässä, koska silloin karhut ovat hereillä, Raassina jatkaa.
Samaa mieltä on myös Asko.
– Se olisi kyllä yksi keino, että pyynti aloitettaisiin silloin kun lumet tulevat. Siihen aikaan kun minkkiä itse olen pyydystänyt, niitä ei edes pyydetty sulan kelin aikaan, koska sellaiseen aikaan pyydetyllä nahkalla ei ollut markkina-arvoa. Lumiseen aikaan nahka puhdistuu, Asko täsmentää.
Pienpetorautoja saa käyttää ilman metsästyskorttia
Ongelmana karhujen kannalta on lisäksi se, että minkkiapajilla ovat myös amatöörit.
– Koska minkki on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, niitä saa pyydystää ilman metsästyskorttia. Tämä sama koskee esimerkiksi supikoiria. Niitä ei luokitella enää metsästystilanteiksi ja niitä saavat muutkin pyydystää, Raassina toteaa.
– Esimerkiksi kesämökkiläiset voivat tätä harrastaa. Pienpetoraudat hankitaan, mutta karhunäkökantaa ei huomioida, hän täsmentää.
"Kolme tapausta on kolme liikaa"
Surullisen kuuluisa Joensuun Enon seudulla liikkuva karhu on yhä luonnossa.
– Se on liikkeellä edelleen. Sen kohdalla on yritetty sitä, että se saataisiin elävänä pyydystettyä ja poistettua ne raudat, Raassina kertoo.
Enon karhua ei yrityksistä huolimatta olla vielä saatu kiinni.
Poliisi kertoi hiljattain lopettaneensa Sonkajärvellä tavatun karhun, jolla oli pienpetoraudat syvällä tassun sisällä.
Myös poliisi harmitteli eläimille koituvaa kipua ja kärsimystä ja nämä olivat myös karhun lopettamisperusteita.
– Kolme rautakarhua saman kesän aikana Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella on erittäin poikkeuksellista, poliisi totesi.
– Kolme on kolme kappaletta liikaa, Raassina harmittelee.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.