Minkin ja supikoiran pyyntiä on koordinoitu vuodesta 2021 lähtien vesilinnuille tärkeillä alueilla. Espoolaisella järvellä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia.
Espoossa järven rannalle maaliskuussa ilmestynyt harmaa "pömpeli" on herättänyt ihmettelyä lähialueen asukkaissa.
MTV Uutisten tekemän pienen selvitystyön myötä selvisi, että kyseinen pömpeli liittyy Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen Helmi-vieraspetohankkeeseen.
– Kyse on vanhasta tutusta asiasta eli kyttäyskopista, Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jyri Mononen kertoo.
Vieraspetohankkeen tavoitteena on päästä eroon Suomen vesilintukantoja uhkaavista supikoirista ja minkeistä.
Toukokuussa 2021 käynnistynyt hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön elinympäristöohjelmaa.
Alussa Matalajärven tilanne oli surkea, mutta nyt haitalliset vieraslajit, supikoirat ja minkit, on saatu Monosen mukaan liki hävitettyä.
– Voi sanoa, että kummankin määrät, jos nyt eivät ole nolla, niin ovat romahtaneet.
Minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja, jotka saalistavat vesilintuja ja vaikeuttavat niiden pesintää. Supikoiraa ja minkkiä saa pyydystää ympäri vuoden.
Vajaassa vuodessa Matalajärven ympäriltä katosi toista sataa supikoiraa.
– Yllättävänkin nopeasti rupesi vähenemään meidän saaliit, ja siihen juuri pyrimme. Emme halua runsaasti saaliita, vaan pysyvästi matalaa kantaa ja sitä, että täällä ei enää synny supikoirapentueita.
Matalajärvellä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia, sillä esimerkiksi Suomessa erittäin uhanalaisen nokikanan tilanne on parantunut huomattavasti.
– Lähdimme yhdestä parista, joka täällä pesi eikä saanut käytännössä poikueita. Nyt viime kesänä oli 19 nokikanapoikuetta. Koko valtakunnassa jatkuvasti taantunut laji, ja me menemme täällä vastavirtaan.
Matalajärvelle on ilmaantunut myös mustakurkku-uikku. Mononen muistelee, että kyseistä lintulajia ei ole taidettu nähdä järvellä pesimässä vuosikymmeneen.
Pyyntikoiria houkuteltu heikoille jäille
Pömpelillä eli kyttäyskopilla halutaan tehostaa pyyntiä, jotta lopuista eli hankalimmista supikoirista päästäisiin eroon ja järven linnusto saisi pesiä rauhassa.
Kopista on tulevaisuudessa tarkoitus ampua supikoiria öisin, sillä keskeisessä roolissa ollut koirapyynti on kohdannut haasteita heikkojen kevätjäiden aikaan.
– Nämä jäljellä olevat supikoirat selvästi tarkoituksella pyrkivät pakenemaan koiria tuonne jäiden keskelle ja vaikuttaa, että ne pyrkivät hukuttamaan perässään nämä raskaammat koirat, Mononen arvelee.
Tänä keväänä pyytäminen on ainakin toistaiseksi onnistunut koirilla eikä kopista ole vielä ammuttu laukaustakaan, mutta käytössä se saattaa olla ensi keväänä.
– Tämä on enemmänkin ensi kauden juttu. Tälle kaudelle tullaan tarpeen tullen jos supikoiraa alkaa käymään, mutta tällä hetkellä pystytään koirilla pyytämään eli käyttö on juuri nyt aika vähäistä.
Lue myös: Haitallisia vieraseläinlajeja saa nyt metsästää ilman metsästyskorttia ympäri vuoden – listalla muun muassa supikoira ja minkki
Koppi sijaitsee lähellä asutusta, ja turvallisuuteen on Monosen mukaan kiinnitetty erityisesti huomiota.
– Toimimme muuallakin Espoossa ihan Tapiolaa myöten, ja turvallisuus on ykkösasia. Aina sanotaan että virheettä ei voi toimia, mutta tässä pitää voida eli meillä on kaikki asiat otettu huomioon.
– Ampuminen tapahtuu alakulmaan, luotivalinnat ovat sellaisia, että ne eivät kimpoa ja ehkä kaikkein tärkein asia, kopissa ei tule koskaan istumaan kuin erittäin kokeneita ja erittäin maltillisiksi tiedettyjä henkilöitä, hän luettelee.
Turvallisuutta lisätään myös droonissa olevalla lämpökameralla.
– Lämpökameraa käytetään aina, kun pimeällä toimitaan, eli laukaistessa ampuja tietää tasan tarkkaan, mikä on kohde, ja näkee myös kohteen taakse.
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen lain myötä "miehittämättömillä ilma-aluksilla" on saanut hätyyttää tai jäljittää supikoiria.
Rahoitus katkolla vuoden vaihteessa
Mononen pitää hanketta erittäin merkittävänä ja hyvänä esimerkkinä.
– Hyvin selkeästi näyttäisi, että linnusto reagoi, ja todennäköisesti suurin osa lajistoa on vasta reagoimassa lähivuosina. Tarvitsemme ensin sen pesivän pääoman takaisin, joka on kadonnut kokonaan.
– Tällainen suojelutoimenpide, mitä tässäkin on tehty, antaisi vihiä siitä, että muut investoinnit menevät jopa hukkaan, jos ei mahdollisteta poikueiden syntymistä ja hengissä pysymistä, Mononen lisää.
Lue myös: Vieraspedot ja rehevöityminen: vesilintujen tilanne on synkistynyt entisestään, kertovat kesän laskennat
Rahoitusta Helmi-vieraspetohankkeelle on myönnetty tämän vuoden loppuun.
– Meillä on tässä metsästysseurat ja hyvä riistahoitoyhdistys takana, eli kyllä metsästäjät kantavat tästä joka tapauksessa vastuun, mutta ilman rahallista tukea, että saadaan kulut katettua edes osin, niin yhtä voimakkaana se ei voi jatkua, mutta tyhjään se ei tipu, hän vakuuttaa.
Matalajärvellä supikoirien ja minkkien saalistamisessa käytetään lisäksi loukkuja.
Haastattelun lopuksi Mononen haluaa vielä esittää vetoomuksen, sillä Matalajärven ympäristössä olevat loukut ovat joutuneet vahingonteon kohteiksi.
– Olemme tekemässä hyvää ja todistetusti saamme hyvää aikaan, joten ei kannata lähteä tuhoamaan, vaan päinvastoin viekää hyvää sanaa eteenpäin.
– Tämä on luonnon hyväksi tehtävää toimintaa ja kaikkien etu.