Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut välipäätöksissään 13 Suomen riistakeskuksen tekemää poikkeuslupaa karhunkaatoon itäisellä kannanhoitoalueella.
Poikkeusluvat karhunkaatoon oli annettu 20. elokuuta ja 31. lokakuuta väliselle ajalle.
Hallinto-oikeus teki välipäätöksensä luonnonsuojeluyhdistysten tekemien valitusten ja täytäntöönpanokieltovaatimusten vuoksi.
Hallinto-oikeuden mukaan sen mahdollisuudet tosiasiallisen oikeussuojan antamiseen vaarantuisivat ilman täytäntöönpanokieltoa. Tämä johtui muun muassa asian valmisteluun ja ratkaisuun vaadittavasta ajasta.
Luvat olisivat Metsästäjäliiton mukaan oikeuttaneet kaikkiaan 129 karhun pyyntiin.
Hallinto-oikeuden alustavan arvion mukaan lopulliset päätökset poikkeuslupien osalta annetaan tämän vuoden loppupuolella tai ensi vuoden alussa.
Metsästäjäliitto näreissään
Metsästäjäliiton mukaan nyt kumotut poikkeusluvat osoittavat, että suurpetolainsäädäntö ei edelleenkään toimi.
Lain valmistelu ja hallinto eivät osaa tuottaa selkeitä poikkeamisperusteita, jotka tyydyttäisivät oikeuslaitosta, sanoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen liiton tiedotteessa.
– Ratkaisevaa ei Suomessa näytä olevan suojellun lajin määrä ja vaikutus. Suurpedot, valkoposkihanhet ja merimetsot eivät saa metsästyslupia, vaikka EU sallii suojelusta poikkeamisen, Lampinen toteaa.
Metsästäjäliitto on jo aiemmin arvostellut karhun pyynnin poikkeusluvituksen toimivuutta metsästyslain kevään uudistuksesta huolimatta.
Poikkeuslupia karhun pyytämiseen myönnettiin itäiselle karhun kannanhoitoalueelle tänä kesänä 129 kiintiön ollessa 180 karhua. Keskiselle alueelle ei myönnetty ainuttakaan lupaa, vaikka alueelle oli 20 karhun kiintiö.
Metsästäjäliiton mukaan tämä on johtunut siitä, että metsästäjillä ei ole ollut mahdollisuutta tuottaa viranomaisia tyydyttäviä hakemuksia.
– Kun suurpetolaki avataan syksyllä uudelleen suden suojelustatuksen muutoksen vuoksi, lainsäädäntöä on oleellisesti kehittävä kaikkien suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi, Lampinen sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa mallia kannattaisi ottaa Ruotsin suurpetolainsäädännöstä ja -hallinnosta.
Uusi esitys susista eduskuntaan syksyllä
Eduskunta hyväksyi keväällä metsästyslakiin muutokset, joilla pyrittiin helpottamaan erityisesti karhun, suden ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä.
Valmisteilla on myös uusi lainsäädäntö, jonka mukaan suden tappaminen ei enää vaatisi poikkeuslupaa. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa syksyllä.
Muutoksia suurpetojen metsästykseen on tapahtunut viime aikoina myös EU-tasolla. EU:n ministerineuvosto hyväksyi kesäkuussa suden suojeluaseman alentamisen luontodirektiivissä täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi.
Näin ollen suden tappaminen ei vaadi enää poikkeuslupaa, vaan sudesta tulee pyyntiluvalla metsästettävä laji, jolle määritellään metsästysaika.
Karhukanta on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kasvanut tasaisesti vuodesta 2004 lähtien. Luke arvioi huhtikuussa karhuja olevan yli 2 300 ennen elokuussa alkanutta metsästyskautta.
Juttua täydennetty 14.8.2025 kello 17.38.