Yksilölajien urheilijoista ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen ja maastohiihtäjä Krista Pärmäkoski nousevat vuoden 2018 verotettavilla tuloillaan samaan kokoluokkaan kuin Suomeen veronsa maksavien kotimaisten jääkiekkoilijoiden kärki. Mäkäräisen tulot olivat 249 000 ja Pärmäkosken 198 000 euroa.
93 000 euroa tienannut Tero Pitkämäki on ollut perinteisesti yleisurheilijoiden tulotilaston ykkösnimi, mutta hajonta on suuri. Keihäänheittäjistä Lassi Etelätalo kituutti noin 5 000 euron tuloilla. Seiväshyppääjä Wilma Murron tulot olivat 41 000 ja aitajuoksija Nooralotta Nezirin 20 000 euroa.
Palloilulajien edustajien ja yksilöurheilijoiden tulonhankkimiskeinot eroavat toisistaan. Liigakiekkoilija on työsuhteessa seuraansa, mutta yksilöurheilija muistuttaa enemmän yksityisyrittäjää.
Kirjanpitotaitoa vaaditaan
Nezirin kokonaistulot koostuvat kilpailupalkkioista, apurahoista, seuran tuista, lajiliiton tuista ja sponsorituloista. Lisäksi hänellä on yritys, jonka kautta hän vetää treenipäiviä yrityksille ja laskuttaa niistä.
– Olen tottunut siihen, että yksilölajien urheilijalla kuvio on erilainen kuin joukkuelajeissa. Olisi helppo mennä joukkueen mukana, mutta yksilöurheilijana pystyn tekemään parhaat mahdolliset olosuhteet itselle. Tykkään, että saan suunnitella asiat kuten haluan, kauppatieteiden maisteri Neziri kertoo.
Nezirin vastuulle jää leiri- ja kisareissujen kustantamisen lisäksi myös taustajoukkojensa ylläpitäminen matkoilla.
– Yksilölajissa vaaditaan kirjanpitotaitoa. Kustannukset pitää ottaa huomioon ja täytyy laskea tarkkaan, mitä saa sponsoreilta ja muilta tukijoilta. Jos on kuukauden leiri, en voi olla siellä yksin vaan mukaan tarvitaan valmentaja ja hieroja.
Tukijat ymmärsivät heikot ajat
Huonoina aikoina yksilöurheilijan maailma on raadollinen. Kun kunnon tuloksia ei tule tai on loukkaantuneena, myös tulot pienenevät.
– Vuosi 2017 oli vaikea loukkaantumisten takia, mutta sponsorisopimukset eivät voi katketa kesken vuoden. Tukijat pysyivät rinnalla. He halusivat jatkaa ja luottivat siihen, että pääsen kuntoon. Tukijat ymmärtävät, että urheilijalle voi tulla loukkaantumisia, Neziri kertoo.
– Kisabonuksia jäi saamatta, mutta Suomessa ne ovat sen verran pieniä, että lovi oli aika pieni. Opetus- ja kulttuuriministeriön apurahassa putosin alempaan luokkaan. Pystyin silti jatkamaan seuraaviin kausiin valmistautumista.
Resurssien hankkimista varten Neziri antoi kaudella 2019 hyvät näytöt, kun hän pystyi juoksemaan melko ehjän kauden. Hän juoksi säännöllisesti alle 13 sekunnin aikoja, sijoittui toiseksi Kalevan kisoissa, toiseksi Ruotsi–Suomi-maaottelussa ja ylsi välieriin MM-kilpailuissa.
– Ensi vuosi on iso, kun on olympialaiset ja EM-kilpailut. Myös valmistautumiseen täytyy asettaa kovat panostukset ja enemmän resursseja. Liitto ja seura auttavat hyvin leirikuluissa, Neziri kiittelee.