Mäkelän mukaan kyseinen yleisurheilun lajiliitto ei kykene tuottamaan arvokisamitaleita voittavia huippu-urheilijoita. Mäkelä listaa Finnishnews.fi-sivuston kolumnissaan tälle kaksi ydinperustetta:
– 1. (Liitolla) ei ole järjestelmää, josta nuoret lupaavat urheilijat ja heidän valmentajansa saisivat tarvitsemaansa tietoa.
– 2. Huippu-urheilijoiden rahoitus on kestämättömällä pohjalla ja pirstaloitunutta, joten raha menee yksinkertaisesti hukkaan, Mäkelä kirjoittaa.
Tietouden tärkeys
Mäkelä korostaa, että hän ja muut urheilijat tarvitsevat valmennusta sekä tietoutta harjoittelusta, levosta ja oikeanlaisesta ravinnosta.
– Tarvitsen myös fysioterapiaa, hierontaa, lääketieteellistä apua ja henkistä valmennusta. Tarvitsen tietoa, kuinka nukkua ja syödä oikein, ja sitten tarvitsen rahaa elämisen kustannuksiin. Ennen kaikkea tarvitsen aikaa ja rauhaa siihen, että voin keskittyä käyttämään kaikkea tätä informaatiota päivittäisessä elämässäni ja saada sen toimimaan. Sitä jokainen urheilija tarvitsee!
Mäkelä kertoo joutuneensa kokoamaan valmentajansa kanssa itse oman tiiminsä saadaakseen haluamiaan tietoja ja pystyäkseen saavuttamaan arvokisafinaalitason. Mäkelän mukaan tuen olisi pitänyt tulla Urheiluliitolta tai Olympiakomitealta.
– Minulla ei ollut aikaa etsiä oikeita asiantuntijoita, mutta sain onnekseni kokoon korkeatasoisen tiimin. Olin hämmästynyt, ettei Urheiluliitolla ollut tällaisia tiimejä valmiina. Miten voisi olla mahdollista, että olisin historian ensimmäinen urheilija, joka olisi kiinnostunut, miten tulee syödä, nukkua ja ymmärtää henkisen valmennuksen tärkeys? Mäkelä pamauttaa.
Kristiina Mäkelä maaliskuussa Birminghamin MM-hallikilpailuissa. Hän sijoittui tuolloin 16:nneksi tuloksella 13,73.imago/Beautiful Sports/ All Over Press
Kolmiloikkaaja korostaa, että suurin osa urheilijoista kohtaa samanlaisia haasteita.
– Jos olisi järjestelmä, joka auttaisi meitä näiden ongelmien käsittelemisessä, huolehtimiseen käytetty ja harjoittelusta pois oleva aika olisi paljon lyhyempi.
Tukien lyhytjänteisyys
Toinen Mäkelän ydinpointeista koskee taloutta. Kolmiloikkaaja suomii tukirahoituksen lyhytjänteisyyttä.
Mäkelä hyppäsi vuonna 2016 Rion olympiafinaalissa 12:nneksi ja nousi Opetusministeriön ja Olympiakomitean jakamissa urheilija-apurahoissa korkeimpaan 20 000 euron tukeen. Vuonna 2017 Mäkelä kärsi kuitenkin loukkaantumisista, karsiutui Lontoon kovassa tasossa MM-finaalista ja kärsi tästä tuellisesti.
– Suoritukseni oli suomalaisista yleisurheilijoista parhaimpien joukossa, mutta tukeni putosi 10 000 euroon, Mäkelä toteaa.
Mäkelän englanninkielinen kolumni on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
