Helsingin talous- ja velkaneuvonnan yksikössä on pohdittu talouden taantuman ja edellisen laman eroja. Yksikön päällikön Marianne Rikaman mukaan kulutusluottojen runsaus on ollut selkeä tämän taantuman ongelma. Yhdellä henkilöllä voi olla jopa 50–70 erilaista luottoa.
– On ollut pahoja tapauksia, joissa on pyöritelty kulutusluottoja joitakin vuosia niin, että maksuja on maksettu ottamalla uusia luottoja.
Rikama mukaan jo pari kolme vuotta sitten näkyi, että ihmisillä alkoi mennä huonosti. Kun suomalaiset ryhtyivät ottamaan pikavippejä, tilanne räjähti käsiin. Pikavippifirmojen luotoissa on todella korkeat korot, joilla korvataan luottotappiota. Kun ei ole takuuta siitä, että kaikki pystyisivät maksamaan vippejä takaisin, korkojen avulla yritykset pitävät tilanteen balanssissa.
– Yksi köyhä maksaa toisten köyhien tekemät mokat, Rikama selittää.
Yhden ihmisen kontoilla olevien luottojen määrät ovat kasvaneet Rikaman mukaan räjähdysmäisesti. Edellisen laman aikaan oli tavallisempaa, että ihmisellä oli toistakymmentä velkaa.
– Nykyään yhdellä ihmisellä voi olla jopa 50–70 erilaista luottoa. On syntynyt velanpyörityskulttuuri. Ihmiset tekevät sitä paniikissa ja meidän järjestelmämme sallivat sen.
Kulutusluottojen ja pikavippien lisäksi 2000-luvun taantuman uusia ilmiöitä ovat korkeat vuokravelat. Vuokralaiset voivat olla useille eri vuokranantajille tuhansia euroja velkaa.
Velkataakan kanssa ollaan yksin
Kun velallinen ei maksa velkojaan määräajassa, hänelle tulee lisää kustannuksia. Perintäkulut, viivästysprosentit ja ulosottomaksut kasvattavat velkataakkaa entisestään. Tilanteesta selviytyminen muuttuu entistä vaikeammaksi, kun velkamäärä moninkertaistuu.
