Yhä harvempi pitää itseään köyhänä

Hyvinvointivaltion kannatusperusta on mielipiteiden valossa pikemminkin vahvistunut kuin heikentynyt. Kansalaiset pitävät kiinni hyvinvointivaltion taustalla olevista arvoista. Näihin päätelmiin on tultu juuri julkaistussa tutkimuksessa Hyvinvoinnin muutossuuntia 1998. Kelan julkaiseman tutkimuksen tekijöinä ovat tutkijat Jarmo Marski ja Vesa Mäensivu.
- Suomalaisten koettu taloudellinen tilanne oli yleisellä tasolla katsottuna kehittynyt positiiviseen suuntaan vuodesta 1996, Vesa Mäensivu sanoo. Hän katsoo, että tilanne ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä heikoimmassa asemassa olevat eivät ole päässeet samassa määrin osalliseksi taloudellisen tilanteen paranemisesta.

Heikoimmassa asemassa olivat käytettyjen mittareiden perusteella nimenomaan työttömät.

Tutkimus kuvaa taloudellisen hyvinvoinnin kehityssuuntia pahimpien lamavuosien keskeltä vuodesta 1995 nykypäivän tilanteeseen saakka. Vuonna 1998 tapahtuneesta positiivisesta kehityksestä huolimatta yhteiskunta vaikuttaa jossain määrin eriarvoistuneen, sillä taloudellinen kasvu ei ole ulottunut sosiaaliturvaverkon varassa eläviin. Mielipiteiden valossa suomalaiset kokevat yhteiskunnassa vallitsevat toimeentuloerot edelleen liian suuriksi. Kansalaiset pitävät edelleen kiinni hyvinvointivaltion taustalla olevista arvoista.

Yleisimpiä taloudellisia vaikeuksia olivat Mäensivun mukaan harrastus- tai virkistysmenoista vähentäminen, kuukausi tulojen epäsäännöllisyys sekä vaateostoista tinkiminen.
- Tutkituista taloudellisista vaikeuksista harvinaisimpia olivat puolestaan omaisuuden tai tulojen ulosmittaus ja nälännäkeminen rahan puutteen vuoksi. Kumpikin vaikeus osoittautui erittäin harvinaiseksi.

Hyvin yleisellä tasolla kansalaiset tuomitsevat harmaan talouden.

- Suhtautuminen kuitenkin muuttuu, kun pimeän talouden yhteydessä otetaan esiin suuret välilliset työvoimakustannukset ja korkea verotus. Tällöin 43 prosenttia kansalaisista hyväksyykin "pimeiden töiden teettämisen ilman kuittia ja kuutamourakoinnin", Jarmo Marski sanoo.

Sosiaaliturvan tulevaisuudesta kansalaismielipide on ristiriitainen. Vastaukset riippuvat siitä, miten asiat esitetään. Luottamus esimerkiksi olemassa olevien insituutioi den, kuten työnantajien, ammattiyhdistysliikkeen tai puolueiden kykyyn ratkaista nykyisiä ongelmia ei ole paras mahdollinen.

Kysyttäessä vastaajilta, kuinka paljon he katsovat yhden henkilön ruokakunnan tarvitsevan toimeentulotukea elääkseen, sen jälkeen kun vuokra on maksettu, saatiin markka määräiseksi keskiarvoksi 2 324. Mediaani puolestaan oli 2 250 markkaa.
Suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä sekä taloudellista hyvinvointia tutkittiin vastaajien omiin kokemuksiin perustuvin mittarein. Tutkimus tehtiin kesällä 1998 Kelan tutkimus- ja kehitysyksikön sekä Turun yliopiston yhteistyönä. Se perustuu 2 821 suomalaista käsittävään laajaan kyselyaineistoon.
(STT)