Kanadassa Montrealissa on meneillään kaksiviikkoinen YK-kokous, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on sopia luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoite saavutettaisiin, maailman maa-, vesi- ja merialueista pitäisi suojella 30 prosenttia. Reilut puolet valtioista on jo ilmoittanut sitoutuvansa tavoitteeseen.
Yli miljoona kasvi- ja eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, arvioi YK.
Se tarkoittaa noin joka yhdeksättä lajia. Joukossa monia tuttuja lajeja kuten tiikeri, sarvikuono tai jääkarhu. Tunnetuista nisäkkäistä lähes kolmasosa on vaarassa hävitä, linnuista 13 prosenttia ja koralliriutoista kolmaosa.
Meillä Suomessa joka yhdeksäs laji luokitellaan uhanalaiseksi. Linnuista ja sammalista uhanalaisia on jo kolmasosa.
– Tämä kokous on tärkeä, koska suurin peruuttamaton muutos planeetallamme on, että ajamme lajeja sukupuuttoon tuhat kertaa nopeammin kuin ne muuten häviäisivät, toteaa Stuart Pimm, professori Duke-yliopistosta Yhdysvalloista.
30 prosenttia maa- ja vesialueista suojeltava
Tämä kehitys yritetään nyt pysäyttää Kanadan Montrealissa käynnissä olevassa YK:n luontokokouksessa.
Jotta tavoite saavutettaisiin, 30 prosenttia maailman maa- ja vesialueista pitäisi suojella vuoteen 2030 mennessä. 110 valtiota on jo ilmoittanut sitoutuvansa tavoitteeseen. Kokouksen aikana selviää, sitoutuvatko loputkin. Suojelun lisäksi pitäisi myös ennallistaa heikentyneitä elinympäristöjä noin 3 miljardia hehtaaria.
– Hallitusten välillä on nyt paljon erimielisyyksiä tavoitteista, mutta jos emme pysty yhdessä sopimaan niin olennaisesta asiasta kuin luonnon suojelemisesta, millään muullakaan ei ole väliä, sanoi Kanadan pääministeri Justin Trudeau kokouksen avajaispuheessaan.
Liike-elämä kannattaa tavoitteita
Yrityksetkin kannattavat kansainvälisiä suojelutavoitteita, koska luontokato vaikeuttaa myös liiketoimintaa.
– Jos mietitään ruuantuotantoa, 75 prosentissa ruuantuotannosta pölyttäjät ovat mukana ketjussa. Jos ekosysteemeihin tulee muutoksia, niin se vaikuttaa raaka-aineiden saantiin, luontoperäisen raaka-aineiden saantiin. Siitä tulee liiketoimintariskiä, arvioi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen MTV:n Uutisaamussa torstaina.
Elämän perusedellytykset vaarassa
Suojelutavoitteiden lisäksi kokouksessa kiistellään siitä, miten tavoitteiden toteutumista mitataan ja kuka maksaa suojelutoimet.
– Jos nyt etenemme noissa tavoitteissa, meillä on hieman toivoa siitä, että ehkä tulevina vuosina lopulta saavutamme tilanteen, jossa kahdeksan miljardia ihmistä voi elää maapallolla tuhoamatta elämän perusedellytyksiä, huomauttaa YK:n kehitysohjelman (UNDP) pääjohtaja Achim Steiner.
YK:n luontokokous päättyy 19. joulukuuta.