Suomessa Venäjän rautateiden rakentamista seurataan kiinnostuneena.
Venäjä laajentaa Suomen rajan läheisyydessä olevaa sotilastukikohtaansa. Sen on määrä johtaa kymmeniä tuhansia sotilaita seuraavien vuosien aikana.
Asiasta kertoo yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal (WSJ), jonka mukaan eurooppalaiset ovat huolissaan Venäjän asevoimien suunnitelmista.
Suomen lähellä sijaitsevan sotilastukikohdan vahvistaminen on osa Venäjän joukkojen uudelleenjärjestelyä, joka painottaa Moskovan ja Pietarin suuntia.
Venäjä rakentaa uutta junarataa Suomen, Norjan ja Viron rajan läheisyyteen. Myös olemassa olevia reittejä laajennetaan.
Suomessa Venäjän rautateiden rakentamista seurataan kiinnostuneena.
– Suomen ja Venäjän rajalla on noin tusina paikkaa, jossa rajan voi ylittää moottoroiduilla joukoilla, sanoo majuri Juha Kukkola WSJ:lle.
– Jos Venäjä rakentaa uusia rautateitä tai uudistaa vanhoja, on niihin hyvä kiinnittää huomiota, hän jatkaa.
"Venäläisille koolla on väliä"
Venäjä lisää sotilaiden määrää eniten Leningradin alueella, jonka vastuulla ovat Suomen, Viron ja Latvian vastaiset rajat.
Tarkoitus on kasvattaa esimerkiksi pienemmistä prikaateista divisioonia, mikä tarkoittaa sotilaiden määrän kolminkertaistamista.
– Riippumatta siitä kuinka he innovoivat taktisella tai operatiivisella tasolla, venäläisille koolla on väliä, sanoo kenraalimajuri Sami Nurmi WSJ:lle.
WSJ:n sotilas- ja tiedustelulähteiden mukaan Venäjä valmistautuu puolustusliitto Natoa vastaan.
Ukrainan sodasta taistelukokemusta saaneet sotilaat muodostavat Venäjän armeijan uuden selkärangan.
– Viime vuosikymmenen logiikan mukaan me (venäläiset) odotamme jonkinlaista konfliktia Naton kanssa, moskovalaisen ajatushautomo Center for the Analysis of Strategies and Technologiesin johtaja Ruslan Puhov sanoo WSJ:lle.
Lue myös: Vakava varoitus Putinin seuraavasta armeijasta: Nämä ovat neljä vaihtoehtoa
"Olemme vihollisia"
Venäjän puolustusministeri Andrei Belusovin mukaan Venäjän täytyy olla valmis konfliktiin Naton kanssa.
Toisaalta presidentti Vladimir Putin on toistuvasti sanonut, ettei Venäjälle ole minkäänlaisia suunnitelmia hyökätä Nato-maita vastaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut Venäjän pyrkivän lisävalloituksiin jos sota Ukrainassa päättyy Kremlin kannalta mielekkäästi.
Yhdysvallat puolestaan on painottanut, että Euroopan täytyy jatkossa kantaa suurempi vastuu mantereen puolustamisesta.
Usein esitetty väite on, että Venäjä voisi kokeilla Naton 5. artiklan toimivuutta tekemällä pienen sotilasoperaation esimerkiksi jotakin Baltian maata vastaan.
– Venäjän ja Euroopan on aloitettava uudelleen keskustelu selkeällä ymmärryksellä toistensa kyvyistä ja ymmärryksellä siitä, että olemme vihollisia, sanoo venäläisen Center for Comprehensive European and International Studiesin johtaja Vasili Kashin.
Uusi kalusto ei mene rintamalle
Venäjä on kasvattanut suuresti sotilaskalustonsa tuotantoa.
Esimerkiksi T-90M-taistelupanssarivaunuja Venäjä rakensi vielä vuonna 2021 neljäkymmentä kappaletta. Nyt niitä valmistuu vuodessa 300.
Huomattavaa on, ettei näitä vaunuja lähetetä juuri lainkaan Ukrainaan, korkea-arvoinen suomalainen sotilasviranomainen arvioi WSJ:lle.
Jos Venäjä ja Ukraina solmivat aselevon, pystyy Venäjä entistä nopeammin vahvistamaan asevoimiaan, länsiviranomaiset varoittavat WSJ:n mukaan.
Venäjän asevoimat kasvaa ja uudistuu tällä hetkellä nopeammin kuin analyytikot vielä vähän aikaa sitten uskoivat, sanoi puolestaan Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Christopher Cavoli viime kuussa Yhdysvaltojen senaatille.
Cavolin mukaan Venäjällä on tällä hetkellä suuremmat asevoimat kuin helmikuussa 2022, jolloin se aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.
Näin siitä huolimatta, että Venäjä on kärsinyt sodan aikana valtavat kalusto- ja miehistötappiot.
Majuri Kukkola sanoo ymmärtävänsä, miksi Venäjä yrittää muuttaa Euroopan puolustusarkkitehtuurin, vaikka ei asiasta olekaan samaa mieltä Kremlin kanssa.
– Jos katsot Venäjän sotilashistoriaa Pietari Suuresta nykypäivään, ymmärrän miksi he kokevat ansaitsevansa tuolin pöydän äärellä, Kukkola katsoo.
– He käyttävät armeijaansa tehdäkseen sen, Kukkola sanoo.
4:07