Jatkossa matkailussa saatetaan vaatia todistusta koronarokotteen ottamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tätä selvitellään parhaillaan Maailman terveysjärjestössä.
– Maahantulon kriteeriksi voidaan asettaa, että ihmisellä on esittää rokotustodistus. Tämä on yksi vaihtoehto, mitä Maailman terveysjärjestö WHO tällä hetkellä pohtii, minkälaisia ne kriteerit voisi olla ja miten ne sitten todennetaan, kertoo Nohynek.
Vastaava vaade on jo käytössä – joihinkin maihin Afrikassa tai Etelä-Amerikassa matkustavilta WHO edellyttää nykyisin esimerkiksi keltakuumerokotustodistusta.
THL:n mukaan matkustaminen voitaisiin vapauttaa rajoitteista vasta pitkän ajan kuluttua, kun rokotekattavuus tai immuniteetti on riittävä maailman väestössä. Tässä ongelmana on rokotteiden tuotanto ja riittävä määrä rahalahjoituksia, joilla rokotteet voidaan hankkia köyhille maille. Nohynekin mukaan tämä voi jopa kestää vuosia.
– Pahimmat mahdolliset skenaariot puhuvat vuosista 2024, mutta jos luonnon tauti antaa pitempikestoista suojaa ja päästään aikaisemminkin tähän tilanteeseen, jossa epidemia pysähtyy, toteaa Nohynek.
EU on kerännyt köyhien maiden rokotteita perustettuun varten jo 400 miljoonaa, josta Suomen osuus on ollut 2 miljoonaa.
Rokotesuoja kestää ainakin puoli vuotta
Nohynekin mukaan ensimmäiset koronarokotteet on annettu puoli vuotta sitten, joten sen verran ne ainakin tuovat immuniteettiä
– Mutta toiveissa on, että immuniteetti olisi pidempi, sillä MERS- ja SARS-rokotteiden suoja kesti kahdesta kolmeen vuotta.
Suomelle on varattu EU:n rokotepoolista väkiluvun perustella kaikkiaan 16 miljoonaa rokotetta, rokotesuojaan tarvitaan 2 annosta, joten rokotteita riittäisi 8 miljoonalle.
– Me voidaan sitten sanoa, nyt nämä annokset riittää ja me voimme lahjoittaa loput esimerkiksi köyhille maille.
Laumaimmuniteetti saavutetaan, kun 60–70 prosenttia väestöstä on saanut suojan rokotteesta tai saanut immuniteetin sairastettuaan koronan.
Rokotteista ei vakavia sivuvaikutuksia
THL uskoo, että Suomessa rokotehalukkaita löytyy riittävä määrä, koska rokote estää yli 90-prosenttisesti vakavan koronavirustaudin.
– Kyselyissä rokotehalukkuus on eri asia, kuin miten ihmiset todellisuudessa toimivat. Rokotehalukkuuteen vaikuttavat läheiset ihmiset ja tieto rokotteen eduista. Rokote on tehokas eikä vakavia haittoja tiedetä.
Rokotetuille voi rokotuksesta tulla samankaltaisia oireita vähäksi aikaa kuin esimerkiksi influenssarokotteesta: lämpöä, väsymystä tai punoitusta pistokohdasta. Yhdellä kymmenestä oireet ovat jonkin verran voimakkaammat, mutta mitään vakavia haittoja ei ole raportoitu.
–Jos osassa maailmaa ei oteta rokotetta, niin virus jää kiertämään maailmaa. Se tulee muutaman vuoden välein ja muuntuu.
Sitä ei vielä tiedetä levittävätkö rokotetut koronavirusta esimerkiksi rokottamattomille, vaikka rokotetut eivät itse siihen sairastu.