Samaan aikaan, kun Suomen alkoholipolitiikka on löystynyt, Maailman terveysjärjestö WHO ajaa lainsäädäntöä Euroopassa kohti säädellympää, pohjoismaisempaa mallia.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan modernin, progressiivisen eurooppalaisen alkoholipolitiikan tulisi tukea alkoholilainsäädännön kiristämistä. Suomessa uusi alkoholilaki toi kesäkuussa ruokakauppoihin enintään kahdeksanprosenttiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Hallituksen mukaan muutosten tarkoituksena on ollut vapauttaa alkoholisääntelyä vastuullisin askelin eurooppalaiseen suuntaan.
– Valitettavasti niin kutsuttu eurooppalainen tapa on erittäin haitallinen ja olemme niitä maailman maita, jotka juovat enemmän kuin muut. Tilastot eivät näytä sen suhteen hyvältä, vaan ovat osoittaneet meille, että tapa ei toimi ja aiheuttaa paljon haittaa yhteiskunnalle, WHO Euroopan alkoholiasioista vastaava ohjelmajohtaja Carina Ferreira-Borges sanoo.
Alkoholilainsäädännön löysentäminen lisää Ferreira-Borgesin mukaan todistetusti alkoholinkulutusta ja sitä kautta myös alkoholin haittavaikutuksia eikä Suomi ei ole tämän suhteen erilainen.
WHO ennustaa Suomen alkoholinkulutuksen olevan vuonna 2025 Pohjoismaiden suurinta. Vuonna 2020 kulutus oli Suomessa Pohjoismaiden kolmanneksi suurinta.
Muuhun Eurooppaan verrattuna alkoholinkulutus olisi ennusteen mukaan noin keskitasoa. Venäjällä, Romaniassa ja Latviassa kulutuksen ennakoidaan olevan huomattavasti eurooppalaista keskitasoa korkeammalla.
Lue myös: THL kiittelee järjestön alkoholiselvitystä: "Meillä ei ole niin paljoa resursseja"
Suomessa takapakkia?
Samaan aikaan, kun Suomen alkoholipolitiikka on löystynyt, WHO tukee lainsäädännön kiristämistä Euroopassa ja maailmalla kohti pohjoismaisempaa mallia. WHO:n mukaan maiden tulisi rajoittaa alkoholin markkinointia, kiristää sen verotus- ja hintapolitiikkaa sekä rajoittaa alkoholin saatavuutta nykyistä enemmän.
Euroopassa alkoholi on WHO:n mukaan syypää noin 2 200 kuolemaan päivittäin.
– Alkoholi aiheuttaa paljon ongelmia yhteiskunnassa. Alkoholi lisää myös esimerkiksi erilaisten syöpien, kuten rintasyövän, riskiä jo pienissä annosmäärissä. Näyttö osoittaa, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, ihmiset myös kuluttavat alkoholia enemmän, Ferreira-Borges sanoo.
Myös Ruotsissa suunnitellaan kevennyksiä alkoholilainsäädäntöön. Maan keskustaoikeistolainen hallitus haluaa sallia viinitilojen, pienpanimoiden ja pienien tislaamojen myydä alkoholijuomia asiakkailleen suoraan paikan päällä ensi vuodesta alkaen.
Ruotsi ja Suomi ovat ainoat EU-maat, joilla on alkoholin myyntiin tarkoitetut valtiomonopolit. Suomen Alkoa vastaava Systembolaget on Ruotsissa ainoa vähittäiskauppa, joka myy yli 3,5 prosenttisia alkoholijuomia.
Pohjoismaista ainoastaan Tanskalla ei ole valtiomonopolia alkoholin myynnille.
– Muut maat katsovat pohjoismaisia alkoholin valtiomonopoleja nykyään hyvänä, modernina mallina. Valtion omistamat monopolit ovat erittäin tärkeitä valtion mekanismeja, jotka tulisi säilyttää, koska ne auttavat vähentämään alkoholiin liittyviä haittoja, sanoo Ferreira-Borges.
Jotkin Euroopan maat ovatkin alkaneet rajoittaa alkoholilainsäädäntöään. Esimerkiksi Liettuassa alkoholilakeja on kiristetty 2000- ja 2010-lukujen aikana. Kiristykset onnistuivat vähentämään maan alkoholinkulutusta 17 prosenttia vuosina 2015–2017. Lisäksi Liettuan alkoholikuolleisuus laski WHO:n mukaan lakimuutosten ansiosta viidenneksen vuosina 2010–2016.
– Tulokset olivat välittömiä. Alkoholiin liittyvä kuolleisuus vähentyi, ja elinajanodotukset pidentyivät. Myös terveyserot vähenivät muutosten seurauksena, toteaa Ferreira-Borges.
Irlanti puolestaan suunnittelee ensimmäisenä maana maailmassa varoitusetikettien pakollista lisäämistä alkoholijuomien kylkiin. Muutokset astuvat voimaan vuonna 2026, kertoo Euronews.
Tällä hetkellä WHO tekee yhteistyötä Pohjoismaiden valtiomonopolien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on Alkon tiedotteen mukaan viestiä suomalaisille kuluttajille alkoholin terveyshaitoista sekä lisätä ymmärrystä erityisesti alkoholin ja syövän yhteydestä osana WHO:n eurooppalaista Evid-Action-hanketta.
Lue lisää: Alkoholi maksaa julkiselle terveydenhuollolle yli miljardin vuodessa – vuodeosastohoidon kaikki kulut selvästi pienemmät
Maat sitoutuneet WHO:n tavoitteisiin
Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vähentynyt vuodesta 2007 vuoteen 2022 noin neljänneksellä.
Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen seuraa laajempaa trendiä Euroopan unionin sisällä. EU:ssa yli 15-vuotiaiden alkoholin kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 1980 vuoteen 2020 lähes neljänneksellä, kertoo uutismedia Euronews.
Myös WHO:n Euroopan alueella, joka kattaa yhteensä 53 maata mukaan lukien Venäjän ja sitä ympäröivät maat, alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt. Tästä huolimatta alueella on WHO:n datan mukaan edelleen maailman korkein alkoholinkulutus henkeä kohti.
Lisäksi WHO ennustaa alkoholinkulutuksen kasvavan osassa Eurooppaa ensi vuonna. Syynä on Ferreira-Borgesin mukaan se, ettei suurin osa Euroopan maista täytä WHO:n asettamia tavoitteita, joihin ne ovat aikaisemmin sitoutuneet.
– Maat ovat sitoutuneet vähentämään alkoholinkulutusta vähintään kymmenen prosenttia asukasta kohden saavuttaakseen kestävän kehityksen tavoitteet ja päästäkseen lähemmäksi WHO:n asettamia NCD-tavoitteita.
Lyhenne NCD (Noncommunicable diseases) viittaa ei-tarttuviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpään, joiden riskiä alkoholinkäyttö kasvattaa. Osana WHO:n kestävän kehityksen agendaa maat ovat sitoutuneet kehittämään kansallisia toimia vuoteen 2030 mennessä, minkä tarkoituksena on vähentää ei-tarttuvien tautien aiheuttamaa ennenaikaista kuolleisuutta kolmanneksella.
– Esimerkiksi alkoholiverotuksen kasvattamisen tai myynnin rajoittamisen sijasta maat ovat ottaneet käyttöön toimenpiteitä, jotka eivät ole olleet tehokkaita alkoholinkäytön vähentämiseksi, sanoo Ferreira-Borges.
Riskikäyttö yhä yleistä
Alkoholin riskikäyttö on THL:n mukaan Suomessa yhä yleistä. Vuonna 2023 20–69-vuotiaista miehistä 15 prosenttia ja naisista yhdeksän prosenttia käytti alkoholia niin paljon, että heillä oli kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Riskirajana tutkimuksessa käytettiin kohtalaisen riskin rajaa, joka on THL:n mukaan naisilla seitsemän annosta viikossa tai enemmän ja miehillä 14 annosta tai enemmän.
Koko 20–69-vuotiaasta väestöstä yli neljännes ylitti alkoholiongelmia seulovan audit-testin alimman riskirajan, jonka perusteella heille tulisi suositusten mukaan tarjota terveydenhuollossa neuvontaa alkoholinkäytön vähentämiseksi, THL kertoo.
THL:n tutkimus toteutettiin keväällä 2023 puhelinhaastatteluina osana Terve Suomi -terveystarkastustutkimusta. Suomalaisten alkoholinkäyttöä tarkastelevan juomatapatutkimuksen otos oli noin 4 600 ihmistä.