Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei pysty huomioimaan laskemissaan alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamia välillisiä kustannuksia. Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten osoittaminen on monimutkaista ja perustuu osin arvioihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen pitää Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry:n tilaamaa selvitystä alkoholin kustannusvaikutuksista tervetulleena.
– Meillä ei ole niin paljoa resursseja. On hyvä, että joku pystyy tekemään kustannuslaskelmia.
Ehyt ry:n tämänpäiväisen selvityksen mukaan nykyiset arviot alkoholin kustannusvaikutuksista terveydenhuollolle ovat alimitoitettuja.
Lue lisää: Alkoholi maksaa julkiselle terveydenhuollolle yli miljardin vuodessa – vuodeosastohoidon kaikki kulut selvästi pienemmät
Selvityksen tehneen Finnish Consulting Groupin asiantuntijalääkäri Emma Kajander kertoo, että selvityksessä verrattiin terveydenhuollon kuluja alkoholin aiheuttamien kuolemien määrään, menetettyihin toimintakykyisiin elinvuosiin ja ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin.
– Olemme laskeneet, jos ja kun alkoholi kuormittaa samalla tavalla terveydenhuoltoamme, kuinka isot kustannukset silloin ovat.
Vertailukohteesta riippuen alkoholin aiheuttamat kustannukset terveydenhuollossa ovat 648 miljoonasta 1,14 miljardiin euroon vuodessa.
Näitä lukuja verrattiin THL:n raporttiin vuodelta 2010, jonka mukaan alkoholi aiheuttaisi terveydenhuollolle 109 miljoonan euron kustannukset vuosittain.
Täsmällisiä lukuja on miltei mahdotonta saada
Jääskeläisen mukaan THL:ssa tiedostetaan, että heidän laskelmansa alkoholin vaikutuksista ovat aliarvioita. Alkoholin osuutta on vaikeaa osoittaa esimerkiksi useissa sairauksissa.
– Jos joku laskee toisella tavalla, hän voi päätyä jonkin verran erilaiseen lopputulokseen.
Alkoholin aiheuttamien kustannusten vaikutusta terveydenhuoltoon on vaikeaa tutkia myös siksi, ettei kaikkia alkoholinkäytöstä aiheutuneita käyntejä, kuten onnettomuuksia, kirjata terveydenhuollossa päihtymyksen aiheuttamiksi.
– Onhan tämä ainakin tilastojen ja tutkimusten kannalta ongelma. Ja ehkä myös päätöksenteon kannalta, kun ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten paljon alkoholi kuormittaa terveydenhuoltoa, Jääskeläinen sanoo.
"Suomessa on laskettu liian konservatiivisesti"
Kajander toteaa, että he haluavat selvityksellään tuoda esiin näkökulmaa alkoholin aiheuttamista välillisistä kuluista.
– Suomessa on ennenkin laskettu aivan oikein, mutta liian konservatiivisesti. Laskemme vain ne kuluksi, jotka ovat suoraan alkoholista johtuvia.
THL:n laskelmissa alkoholin aiheuttamiksi sairauksiksi on huomioitu vain ICD-10-luokituksessa määritellyt alkoholisairaudet.
Jääskeläinen selvitti vuonna 2016 alkoholin aiheuttamia välillisiä vaikutuksia artikkelissaan. Tässä alkoholin välillisten vaikutusten arveltiin olevan vuonna 2012 menetettyinä tuotanto- ja työpanoksina noin 0,94 miljardia euroa vuodessa.
– Sitä emme ole laskeneet vakituisesti. Se johtuu ihan resurssien puutteesta. Väki vähenee myös täällä alkoholi- ja huumetutkimuksen ja -tilastoinnin puolella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella alkoholin välillisiä vaikutuksia seurattiin säännöllisesti Päihdetilastollisessa vuosikirjassa vuoteen 2010 asti.