Ensimmäisen maailmansodan kolmas sotavuosi oli vuonna 1917 aluillaan, eikä suomalaisten näköpiirissä ollut muutosta sota-ajan maailmaan.
Ajatus vuoden sisällä toteutuvasta itsenäisyydestä oli lähinnä vain esimerkiksi jääkäriliikkeen piirissä toimivien aktivistien unelmissa, sanoo dosentti Samu Nyström.
Odotus kaiken jatkumisesta ennallaan näkyy esimerkiksi työväen kalenterissa vuodelle 1917. Siinä luetellaan keisarillisen perheen syntymä- ja nimipäivät, jolloin ei saanut järjestää esimerkiksi huutokauppoja.
Maailmansodan jatkuminen toi arkeen elintarvikepulan, varsinkin kaupungeissa.
– Jo 1800-luvun nälkävuosina oli todettu, että suomalainen maatalous ei ehkä elätä kaikkia. Niinpä oli panostettu karjatalouteen, kun ajateltiin, että viedään meijerituotteita ja tuodaan halpaa viljaa. Näin ollen kaupungit elivät tuontielintarvikkeiden varassa. Kun maailmansota katkaisi yhteydet eri puolille maailmanmarkkinoita ja loppujen lopuksi Venäjältäkään ei enää tullut viljaa, kaupungeissa elettiin pahenevaa pula-aikaa.
