EU-komission puheenjohtaja von der Leyen piti Unioinin-tila -puheensa – korosti muun muassa tuleviin pandemioihin varautumisen tärkeyttä

Ursula Von der Leyen korosti puheessaan muun muassa tuleviin pandemioihin varautumisen tärkeyttä.

Unionin linja -puheenvuoroa pidetään EU-vuoden tärkeimpänä.

Lue myös: EU-komission puheenjohtaja haluaa välttää "rokottamattomien pandemian" – humanitaarista apua Afganistanille lisätään

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Hankalat jäsenmaat parlamentin riesana

MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola uskoi aamulla, että puheen painopiste on ilmastopolitiikassa.

– Takana ovat Etelä-Eurooppaa koetelleet metsäpalot ja Saksan tulvat, jotka aiheuttivat Saksassa yli 30 miljardin euron tulvavahingot. Nämä olivat varsin konkreettinen osoitus siitä, että ilmasto-ongelmat ovat yksi eurooppalaisten suurimmista ongelmista. Varmasti myös von der Leyen haluaa korostaa EU:n ilmastopaketin merkitystä.

Kun EU:sta puhutaan, puhutaan usein myös rahasta, Piuhola tähdentää.

– Suuri osa EU:n tukirahoista on sidottu ympäristöleimalla varustettuihin päätöksiin. Niihin halutaan sitouttaa myös hankalat jäsenmaat Unkari ja Puola.

Suuri ilmastopaketti ja koronakriisin elpymiseen varatut rahat esillä

Komissio esitteli suuren ilmastopaketin kesällä. Siihen kuuluvien lakiesitysten käsittely on pääsemässä vauhtiin EU-koneistossa.

Suomen kannalta paketissa keskeisiä kohtia ovat muun muassa metsien käyttöön ja talvimerenkulkuun liittyvät linjaukset.

Euroopan tasolla yksi merkittävistä kysymyksistä on, miten ilmastotoimien toteuttaminen sujuu reilulla ja tasapuolisella tavalla.

Heinäkuussa esittelemänsä ilmastopaketin yhteydessä komissio ehdotti sosiaalista rahastoa, jolla tuettaisiin pienituloisia ilmastotoimissa ja torjuttaisiin esimerkiksi energiaköyhyyttä.

Komissio on aiemmin arvioinut, että EU:ssa on 34–35 miljoonaa ihmistä, joilla ei nykyisellään ole varaa esimerkiksi riittävään lämmitykseen.

Puheessa esiin noussee myös koronakriisissä luodun elpymispaketin varojen käyttö EU-maissa. Ensimmäiset rahat elpymispaketista ovat jo virranneet jäsenmaihin.

Lue myös: Tämän verran Suomen EU-jäsenyys maksoi viime vuonna asukasta kohden – koronakriisi paisutti unionin menoja

Komissio näkee EU:n rokotestrategiassa onnistumisia

Puheen alla komissio julkaisi taustapaperin EU:n saavutuksista kuluneiden 12 kuukauden aikana.

Sen perusteella von der Leyenin saattoi odottaa mainitsevan esimerkiksi koronarokotusten edistymisen yhtenä EU:n onnistumisista.

Komission mukaan tavoite 70 prosentista täysin rokotetusta aikuisväestöstä EU-maissa saavutettiin elokuun loppuun mennessä.

Komissio oli asettanut 70 prosentin tavoitteen alkuvuodesta ja tavoitteli sen saavuttamista kesän loppuun mennessä.

Vielä helmikuussa rokotusten hidas eteneminen tuskastutti läpi Euroopan.

Silloin parlamentille puhunut von der Leyen myönsi puutteet rokotehankinnoissa ja totesi EU:n olleen liian optimistinen rokotetuotannon silloisesta laajuudesta ja toimitusten sujuvuudesta.

Pullonkaulasta selvittiin

Pullonkaulan ratkettua rokotteiden jakelu lähti kuitenkin vauhtiin ja kesään mennessä rokotukset etenivät jo vilkasta tahtia eri puolilla EU:ta.

Komissio katsookin nyt, että rokotteiden yhteishankinta ja laajan rokotesalkun kerääminen eli sopimusten solmiminen eri lääkeyhtiöiden kanssa ovat osoittautuneet onnistuneiksi valinnoiksi.

Viime aikoina keskustelussa on ollut mahdollisen kolmannen koronarokoteannoksen antaminen.

Maailman terveysjärjestö WHO on kuitenkin kehottanut vauraita maita solidaarisuuteen, koska köyhemmissä maissa rokotekattavuus on edelleen pientä.

Lue myös: Britanniassa yli 50-vuotiaat voivat saada kolmannen koronarokoteannoksen

Samoja teemoja esillä vuosi sitten

Tämänpäiväinen puhe on von der Leyenin puheenjohtajakauden toinen Unionin tila -puhe.

Silloinkin hän puhui muun muassa koronapandemian hoidosta, ilmastotoimista sekä ulkosuhteista.

Vuosi takaperin pandemiatilanne oli hieman erilainen, sillä pandemian toisen aallon vakavin isku Eurooppaan oli vielä edessä.

Ensimmäisessä Unionin tila -puheessaan von der Leyen jyrähti Venäjän tavasta toimia maailmalla ja muistutti, että vakavia rikkomuksia on nähty esimerkiksi Georgiassa, Ukrainassa, Syyriassa sekä tavassa, jolla Venäjä on puuttunut muiden maiden vaaleihin.