EU-johtajien huippukokous alkaa – Päänvaivat: Sota, kauppasota ja pankit

EU-alueen poliittiset johtajat etsivät torstaina Euroopalle hyvää ohjenuoraa, jolla saisi vastattua Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Brysselissä järjestettävän huippukokouksen toisena keskeisenä teemana ovat talous ja Euroopan kilpailukyky tilanteessa, jossa on pelätty jopa kansainvälistä kauppasotaa.

Kuvaa kaksipäiväisestä kokouskimarasta piirtävät myös siellä kuultavat vieraat. Heihin lukeutuvat muun muassa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres, videoyhteyden kautta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja perjantain eurohuippukokouksessa Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.

Lue myös: Keskuspankit ympäri maailman käynnistävät toimet pankkisektorin rauhoittamiseksi

Eurohuippukokous laatii strategisia linjauksia euroalueen talouspolitiikalle. EU-alueen poliittisten johtajien huippukokouksessa puolestaan hahmotellaan suuntaviivoja EU:n politiikalle laajemmin.

Pankkien tilanteen odotetaan nousevan yhdeksi keskustelun aiheeksi eurohuippukokouksessa. Kolme pankkia on romahtanut Yhdysvalloissa lyhyessä ajassa, ja sunnuntai-iltana kuultiin, että Euroopassa kriisipankki Credit Suisse on myyty sveitsiläiselle UBS-pankille.

Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

Hätäratkaisut valmisteilla

Pankkien ongelmat ovat miehittäneet talousuutisia, mutta poliittisten johtajien kokouksessa talouskulma keskittyy Euroopan kilpailukykyyn. Syynä on kiinalainen ja yhdysvaltalainen protektionismi, jonka on pelätty sytyttävän kauppasodan myös Euroopan ja sen tärkeimmän kauppakumppanin Yhdysvaltojen välille.

Yhdysvallat on lanseerannut vihreän elvytyspaketin, joka sisältää protektionistista sääntelyä ja satojen miljardien dollarien tukiaiset yrityksille. Euroopan johtajat ovat pelänneet, että liittovaltio imee paketilla vihreät investoinnit Euroopasta.

Unionin alueen päättäjät ovat vastanneet lukuisilla nopeilla toimilla. Niitä ovat ehdotetut asetukset puhtaan teknologian tuotannon säilyttämiseksi ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamiseksi Euroopassa. Niin ikään vireillä ovat valtiontukisääntöjen höllääminen ja EU-komission valmistelema ehdotus suvereniteettirahastosta, joka on Suomessa aiheuttanut pelkoja uudesta eurooppalaisesta yhteisvelasta.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin odotetaan antavan päivityksen siitä, kuinka hänen keskustelunsa Yhdysvaltojen kanssa etenevät. Von der Leyen pyrkii parantamaan neuvotteluilla eurooppalaisten yritysten asemaa.

Lue myös: Talletuspako suistaa helposti hyvänkin pankin perikatoon, sanoo professori – voivatko suomalaiset nukkua yönsä hyvin?

Koska hätäratkaisut ovat jo valmisteilla, poliittiset johtajat keskittyvät huippukokouksessa pidemmän aikavälin kilpailukykyyn. Suomi ja 10 muuta maata ovat ennen kokousta myös allekirjoittaneet kirjeen, jossa on penätty unionilta pidemmän aikavälin ratkaisuja muun muassa sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Huippukokousten lopputulokset kirjataan päätelmiksi. STT:n näkemässä luonnoksessa halutaan muun muassa sääntely-ympäristön yksinkertaistamista sekä tavoite nostaa tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Poliittiset johtajat aikovat myös kiirehtiä Euroopan parlamenttia ja EU:n neuvostoa viimeistelemään yhteisiä pääomamarkkinoita koskevan työn, jotta rajat ylittävää rahoitusta olisi saatavilla nykyistä paremmin. Niin ikään luonnoksessa on huomioitu digitalisaatio, taitopohjan kasvattaminen ja kiertotalouden edistäminen.

Venäjän pakotteet tilkittäviksi

EU on langettanut Venäjälle jo kymmenen pakotepakettia, koska Venäjä laajensi hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Nyt poliittiset johtajat keskittyvät siihen, että pakotteiden kiertäminen vaikeutuisi.

Kiertämiseen viittaavat muun muassa muutokset vientitilastoissa.

Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista tviittasi helmikuussa, että esimerkiksi vienti Turkista Venäjälle lisääntyi joulukuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 122 prosenttia ja Kazakstanista 48 prosenttia.

Ennen huippukokousta oli enteitä, että poliittiset johtajat saattaisivat haluta kasvattaa Euroopan rauhanrahastoa 3,5 miljardilla eurolla. Ristiriitaisesta nimestään huolimatta rahastosta rahoitetaan muun muassa Ukrainan ammustoimituksia, joista EU:n ulkoministerit saivat sovittua maanantaina.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) nosti maanantaina ulko- ja puolustusministerien kokouksen jälkeen tiedotustilaisuudessaan esille rahaston kasvattamisen.

– Suomi tukee tämän Euroopan rauhanrahaston kasvattamista 3,5 miljardilla eurolla, ja tämä tulee todennäköisesti nyt sitten Eurooppa-neuvoston päätettäväksi lähipäivinä, Haavisto sanoi.

Eurooppa-neuvosto on virallisempi nimi torstain ja perjantain huippukokoukselle. STT:n näkemästä päätelmäluonnoksesta ei kuitenkaan löydy Haaviston lausuntoa vastaavaa kohtaa.

Rauhanrahastoa koskeva aikatauluarvio saattaa siis osoittautua optimistiseksi.

Lue myös: Presidentti Niinistö kannustaa Suomea valmistamaan ammuksia suoraan Ukrainalle: "Kannattaisi vielä tehdä kaikki mahdollinen"