VTT on tutkinut kuluneen vuoden aikana maskeja ja niiden puhdistamista. Tutkimuksissa on selvitetty keittämistä, konepesua, höyrytystä, lämpökäsittelyä ja silittämistä uv-valon lisäksi. Tavoitteena oli vähentää maskien kulutusta, koska ne saastuttavat ympäristöä.
Maskeihin kertyy jo parin tunnin käytön jälkeen kosteutta, likaa, bakteereita ja viruksia. Sen vuoksi olisi tärkeää välttää maskin koskettelua.
– Tunnin käytön jälkeen maski on vielä hyvässä kunnossa, mutta kahden tunnin jälkeen siellä on jo kosteutta ja omia bakteereita, tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä kertoo.
Auringonvalo on tehokas puhdistaja
VTT:ssä on yhdistetty materiaaliteknologian ja mikrobiologian osaamista selvitettäessä muun muassa maskien puhdistamista. Niitä keitettiin, konepestiin, höyrytettiin, lämpökäsiteltiin, silitettiin ja säilytettiin ilmavasti huoneenlämmössä.
– Keittäminen on tehokas keino, mutta se pitää tehdä samaan tapaan kuin vauvan tuttipullon keittäminen ja puhdistaminen. Sitä ei saa ylikuumentaa, Harlin sanoo.
Silitys vaatii kymmenen vetoa silitysraudalla, mutta viruksia tappavalla lämpötilalla tehtynä se heikentää suojaimien ilmanläpäisyä ja lisää hengitysvastusta.
Ultraviolettivaloakin selvitettiin ja se osoittautui tehokkaaksi.
– Tutkimuksessa kohdistettiin maskiin laitteen avulla ultraviolettivaloa moninkertainen annos solariumiin verrattuna ja maskia käänneltiin niin, ettei mikään osa jäänyt varjoon. Tähän vuodenaikaan saatavalla auringonvalon määrällä maskin puhdistamiseen riittää, että maski on auringossa pari päivää, Harlin neuvoo.
Maskien laatu kuitenkin kärsii puhdistettaessa jonkin verran.
– Meille oli yllätys, että jopa kymmenen kertaa puhdistettu kertakäyttöinen kirurginen suu-nenäsuoja on ainakin yhtä tehokas kuin kangasmaski, Harlin toteaa.