Voisiko Konginkankaan turma käydä tänä päivänä? Asiantuntija avaa turvajärjestelmien kehitystä

Paperirullalastissa ollut rekan perävaunu törmäsi linja-autoon Konginkankaalla vuonna 2004. Raskaat paperirullat vyöryivät törmäyksessä bussin ohjaamoon ja matkustamoon.

Lue myös: Pienen kylän ikuinen leima: Konginkankaalla tapahtui 20 vuotta sitten tragedia, joka ei unohdu koskaan

Liikenneturvan kuljettajien jatkokoulutuksesta vastaava suunnittelija Toni Vuoristo arvioi MTV Uutisille, että samantyyppinen onnettomuus voisi tapahtua myös tänä päivänä, mutta sen todennäköisyys on pienempi nykyaikaisten turvallisuusratkaisujen ansiosta.

– Varovainen arvio on, että riski on matalampi ja tuho olisi pienempää. Mutta onnettomuus ei olisi mahdoton.

Vuoristo kertoo, että monet turvallista ajoa edistävät järjestelmät ovat parantuneet asteittain.

– Ajoa avustavat järjestelmät ovat kehittyneet. Merkittävät parannukset koskevat esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmää.

Vuoriston mukaan lisäksi monissa uusissa rekoissa on esimerkiksi kehittyneempi hätäjarrujärjestelmä.

 – Raskaisiin ajoneuvoihin ja niiden perävaunuihin on myös tulossa rengaspaineiden seurantajärjestelmä.

Lue myös: Muut kyydissä nukkuivat, kun Kimmo todisti karmivan läheltä Suomen tuhoisinta liikenneonnettomuutta Konginkankaalla – ”Bussista kömpi paljasjalkainen tyttö”

EU puuttuu peliin

EU:n GSR-turvallisuusasetus on astunut voimaan ja osa vaatimuksista tulee koskemaan kaikkia ajoneuvoja ja osa raskaita ajoneuvoja. Tietyt vaatimukset koskevat kaikkia uusia autoja heinäkuun alusta lähtien.

– Niihin kuuluu muun muassa kuljettajan tarkkaavaisuus- ja väsymystunnistin, kehittynyt kuljettajan tarkaamattomuusvaroitusjärjestelmä ja älykäs nopeusavustin.

Tarkkaavaisuusjärjestelmät saattavat esimerkiksi seurata sitä, miten kuljettaja käsittelee ohjauspyörää tai mihin hänen katseensa kohdistuu.

Myös vanhat järjestelmät ovat parantuneet asteittain.

– Jarrut ovat kehittyneet tehokkaammiksi, ja toivottavasti renkaat ovat nykyään parempia.

Lue myös: Ensimmäiset uutiskuvat yön jälkeen osoittivat Konginkankaan suurkolarin järkyttävyyden

Kuskien koulutus

Kun järjestelmät lisääntyvät, niiden käyttöä pitää myös kouluttaa.

– Kuljettajien pitää käydä tällainen ennakoivan ajamisen koulutus vähintään kerran viidessä vuodessa, jossa voidaan käsitellä myös ajoneuvojen turvatekniikkaa.

Miten Suomen tieinfrastruktuuri sitten estää vakavia nokkakolareita?

– Keskikaiteelliset ohituskaistat lisäävät tunnetusti turvallisuutta ja sujuvuutta. Niiden toteuttamista hidastaa se, että hyvin toteutettuna ne ovat kalliita.

Konginkankaan turmapaikalta vastaantulevia kaistoja jakavaa keskikaidetta ei löydy vieläkään.

– Ensi kesänä kyseinen tieosuus parannetaan. Valtatien nykyinen jyrkkä pysty- ja vaakageometria paranee huomattavasti mahdollistaen turvalliset ohitukset. Ohituskaistojen kohdalle rakennetaan keskikaiteet ja valaistus.

Lue myös:  Saana heräsi tiedottomana ruttaantuneen bussin lattialta ympärillään ruumiita – kertoo selviytymistarinansa Konginkankaan turmasta