Jos viranomaiset alkavat puuttua poliitikkoihin kohdistuviin mielenosoituksiin, se herättää väistämättä kysymyksen ennakkosensuuriongelmasta. Näin sanoo Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.
Turkin suurlähetystön edustalla Helsingissä järjestettiin lauantaina mielenosoitus, jossa poliisi poisti mielenosoittajilta Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania esittäneen nuken.
Helsingin poliisista sanottiin aiemmin STT:lle poliisin tulkinneen, että siinä yritettäisiin häpäistä nukella Turkin presidenttiä ja että sen ei annettu tapahtua. Lisäksi Helsingin poliisista kerrottiin, että asiasta kirjattiin kunnianloukkausjuttu.
Lue lisää: Poliisi takavarikoi mielenosoittajilta Helsingissä nuken, jonka katsottiin loukkaavan Erdogania – "Puutuimme asiaan heti"
Hyttinen sanoo, että vaikka poliisin tehtävänä onkin estää rikoksia, poliisin tehtävänä on myös turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
– Kun puhumme kunnianloukkausrikoksesta tällaisessa kontekstissa, missä väitetty uhri on merkittävä vallankäyttäjä, on yksioikoista ajatella pelkkää rikosten ehkäisemistä. Pitäisi huomioida myös kokoontumisvapaus ja sananvapaus, jotka ovat ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa turvattuja oikeuksia, Hyttinen sanoo.
Helmikuun lopulla mielenosoittajat polttivat Turkin suurlähetystön edustalla Helsingissä presidentti Erdoganin kuvan. Helsingin poliisi ilmoitti sen jälkeen, että se tutkii myös tuota tekoa kunnianloukkauksena.
Sananvapaus kattaa myös provokatiiviset ilmaukset
Kunnianloukkaus on määritelty Suomen rikoslaissa. Kunnianloukkausrikokset voivat olla joko sellaisia, että ilmaisussa esitetään valheellinen tieto tai vihjaus tai sellaisia, että muutoin halvennetaan tai solvataan toista.
Kunnianloukkauksena ei kuitenkaan pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn esimerkiksi politiikassa, jos se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
– Sananvapautta turvataan erityisesti tilanteissa, joissa väitetyn kunnianloukkauksen kohteena on merkittävä vallankäyttäjä, oli se sitten poliittinen vallankäyttäjän tai taloudellinen vallankäyttäjä, Hyttinen sanoo.
Hyttinen sanoo, että sananvapauden rajat määrittyvät pitkälti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella. Myös korkein oikeus on usein linjannut, että sananvapaus kattaa myös provokatiiviset ja shokeeraavat ilmaukset.
– Liberaalissa demokratiassa meidän täytyy sietää myös huonoa käyttäytymistä, Hyttinen sanoo.
Hän sanoo, että kun puhutaan valokuvien polttamisesta tai provokatiivisesta käyttäytymisestä nuken kanssa, puhutaan solvaustyyppisestä kunnianloukkauksesta.
– Solvaustyyppisissä kunnianloukkauksissa, kun ne kohdistuvat merkittäviin vallankäyttäjiin, kynnys puuttua rikosoikeudellisesti on todella korkea, hän sanoo.
Turkin presidentiltä selvitettävä, onko tällä rangaistusvaatimuksia
Hyttinen sanoo, että jos kovin hanakasti aletaan rajoittaa sananvapautta ennakolta, se on yhteiskunnallisesti vaarallinen tie.
– Siihen pitää suhtautua hyvin varauksellisesti, olkoonkin, että poliisilla on tehtävä estää ennakolta rikoksia. Poliisin on turvattava myös sananvapautta. Se nyt vaan on meidän yhteiskuntajärjestyksessä ihan keskeistä poliittisen järjestelmän toimivuuden vuoksi, hän sanoo.
Hyttinen sanoo, että koska kunnianloukkaus on asianomistajarikos, poliisin pitää selvittää asianomistajalta eli tässä tapauksessa Turkin presidentiltä, että onko tällä rangaistusvaatimuksia.