Uhkaako rikoslain niin sanottu kiihotuspykälä suomalaisten sananvapautta? Rikosoikeuden professorit eivät pureksimatta niele puheita sananvapauden rapautumisesta.
Perussuomalaisten kolmas varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vastaa tänään käräjäoikeudessa syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tynkkynen on oikeudessa kolmatta kertaa saman rikosnimikkeen tiimoilta.
Tuoreimmassa tapauksessa on kyse vuoden 2017 kuntavaalikampanjasta, jossa Tynkkynen jakoi kansalaisten viestejä maahanmuuton lieveilmiöistä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu piti kampanjaa osin rasistisena ja syyttäjä rikollisena.
Tynkkysen itsensä mielestä meneillään on poliittinen ajojahti ja Suomen sananvapaustilanne on huononemassa. Hänen mukaansa kampanja ei kohdistunut mihinkään kansanryhmään, ja syytteen taustalla on "selkeästi jonkunnäköinen agenda".
– Olen surullinen siitä, että Suomen sananvapaustilanne on tällainen. Suomessa valtakunnansyyttäjä hakee koko ajan uutta ennakkotapausta siitä, miten voitaisi kiristää sananvapauden tulkintaa. Sananvapauden ydinalueeseen kuuluu poliittinen sananvapaus, joka turvaa demokratiaa. Nimenomaan nyt tästä haetaan ennakkotapausta, Tynkkynen kommentoi MTV Uutisille.
Saman suuntaista puhetta sananvapauden rapautumisesta on kuultu julkisuudessa viime aikoina laajalti. Huolissaan on ollut muun muassa niin ikään kiihottamispykälän nojalla rikoksista syytetty kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen.
Lue myös: "Tässä on selkeästi jonkunnäköinen agenda takana" – Sebastian Tynkkynen kolmatta kertaa syytteessä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
"Ei ole mitään isoa tapahtunut"
Onko sananvapauden tulkinta todella kiristynyt, tai ollaanko sitä kiristämässä? Uhkaako rikoslaki sananvapautta?
Asiaa ruodittiin MTV:n Uutisaamussa. Vieraina lähetyksessä olivat Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sekä Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Nuotion mukaan koko kysymys on enemmän poliittinen kuin juridinen.
– Lain tulkinnoissa ei varmasti ole mitään isoa tapahtunut. Luulen, että tässä on varmaan kysymys siitä, ja se on aika ilmeistäkin, että politiikan kentällä maahanmuuttokysymykset ovat pysyneet useita vuosia pinnalla. Kovilla puheilla tuntuu olevan sillä kentällä jotain sijaa.
– Olennaista on, että tietyissä piireissä on jollain tavalla kiistetty lainsäädännön ja oikeudellisen puolen pitävyys. On pysytty kiinni siinä kannassa, että minä saan itse määritellä, mitä voin sananvapauden nojalla sanoa. Peruskuvio kuitenkin on, että lainsäätäjä säätää lait ja tuomioistuimet niitä soveltaa.
Suomessa on vahva sananvapausperinne
Nuotio muistuttaa, että Suomessa ja Pohjoismaissa on hyvin vahva ja vanha sananvapausperinne.
Rikoslain kohta, joka koskee kiihottamista kansanryhmää vastaan, lisättiin lakiin jo 1970-luvun alussa YK:n rotusyrjinnän vastaisen yleissopimukseen pohjaten.
Uudesta asiasta ei siis ole kyse. Miksi asiaa sitten puidaan nykyisellään oikeudessa tuon tuosta?
– Nykyään on paljon enemmän alustoja, missä voi mielipiteitään tuoda julki somen puolella. Toki on niinkin, että se mikä on panettelua tai solvaamista, on aikasidonnaista.
– Mitä enemmän tulee tietoa siitä, miten solvaava tai panetteleva puhe vaikuttaa haavoittuviin ryhmiin, se vaikuttaa lain soveltamiseen, kun saadaan tietoa siitä, mikä on haitallista puhetta, professori Matti Tolvanen arvioi.
Lue myös: Päivi Räsänen huolissaan sananvapaudesta: ”Monet kristityt joutuvat elämään kaapissa”
"On ihan eri asia nimittää ihmisiä loisijoiksi"
Tolvanen ei näe, että kiihottamispykälä estäisi esimerkiksi maahanmuuttokriittisiä perussuomalaisia tekemästä omaa politiikkaansa.
– Maahanmuutostakin voi ihan asiallisesti puhua solvaamatta ja panettelematta muita. Aivan perustellusti voi olla montaa mieltä siitä, pitääkö maahanmuuttoa edistää vai eikö pidä, ja voi ongelmaksi ihan hyvin nähdä sen, että jos merkittävä osa turvapaikanhakijoista joutuu vuosikausia elämään toimeentulotuen varassa, hän sanoo.
– Kyllä sen saa sanoa, mutta on ihan eri asia nimittää ihmisiä vaikka loisijoiksi tai muuten käyttää loukkaavaa ilmaisua niistä henkilöistä, jotka joutuu tukien varassa päivästä toiseen sinnittelemään, Tolvanen jatkaa.
Myöskään Nuotio ei pidä rikoslain kiihottamispykälää uhkana sananvapaudelle.
– En näkisi millään tavalla. Tämähän on aika vakava rikossäännös. Siellä on aika reilu vankeudenkin uhka takana. Sananvapausrikoksista tämä on kaikkein vakavin.
– Totta kai siinä tietynlainen törmäys on, mutta rikoslaki määrittää sananvapauden rajoja. Sananvapauden käytössä poliittinen puhe saa aivan erityistä suojaa, eli hyvin paljon saa sanoa. Saa sanoa hyvin kriittisesti ja aiheuttaa pahaa mieltä, mutta tulee tietyt rajat. Ihmisarvoa loukkaava, vähemmistöjen asemaa vastaan suunnattu voimakas puhe tulee sen alle.