Mainos

Rikosoikeuden professori: "On tapauksia, joissa oikeusjärjestelmää on pyritty käyttämään väärin"

Journalistiliitto pitää kunnianloukkausjuttua toimittaja Vehkoon painostuksena.

Rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki arvioi, että on tapauksia, joissa ihminen yrittää käyttää oikeusjärjestelmää omiin tarkoitusperiinsä.

– Perättömien rikosilmoitusten pitäisi karsiutua esitutkinnassa ja syyteharkinnassa, mutta jo toistuvien prosessien käynnistyminen on raskasta perättömien ilmoitusten kohteeksi joutuville, Lapin yliopistossa työskentelevä Kimpimäki sanoo STT:lle.

Niin sanottu maalittaminen, eli systemaattinen painostus ja häiriköinti on Kimpimäen mukaan oikeusjärjestelmän väärinkäyttöä yleisempi ongelma.

– Se on ihan ilmeinen ongelma, että internetissä ja sosiaalisessa mediassa on otettu toimittajia ja esimerkiksi sosiaalialalla työskenteleviä vihapuheen kohteeksi. Se, missä määrin siihen käytetään oikeusjärjestelmää, lienee kuitenkin vielä vähäisempää, Kimpimäki sanoo.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan Suomessa ei ole viitteitä siitä, että oikeusjärjestelmää ainakaan laajassa mittakaavassa käytettäisiin painostamiseen tai häiriköintiin.

– Havaittavissa ei ole ainakaan sellaista trendinomaista tilannetta, että tuomioistuimille tai viranomaisille saatettaisiin paljon asioita, joiden taustalla olisi jokin muu motiivi kuin oikeussuojatarve, Toiviainen sanoo STT:lle.

Toiviainen ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettei yksittäistapauksia voisi olla tai ettei joku ainakin voisi yrittää väärinkäyttää oikeusjärjestelmää.

"Yhteiskunta ei ole valmis vihapuheongelman ratkaisemiseen"

Käräjäoikeuden on perjantaina määrä antaa tuomio kunnianloukkausjutussa, jossa toimittajaa syytetään oululaisen kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamisesta.

Toimittaja Johanna Vehkoon syyte koskee hänen Facebook-kirjoitustaan, jossa hän luonnehti valtuutettu Junes Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi.

Vehkoo on vedonnut oikeudenkäynnissä siihen, että Lokka on esiintynyt itse julkisuudessa rasismin ja natsi-ideologian kannattajana.

Journalistiliitto pitää oikeudenkäyntiä kohtuuttomana ja nurinkurisena. Liiton mukaan Vehkoo on ollut Lokan silmätikkuna.

Yhteiskunta ei ole Journalistiliiton mukaan valmis vihapuheongelman ratkaisemiseen. Liitto vaatii, että oikeusjärjestelmän tulisi tunnistaa, milloin järjestelmää käytetään painostukseen ja kiusaamiseen.

"Oikeuslaitoksen tehtävä ei ole piirtää yleisiä moraalirajoja"

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen katsoo, että rikosprosessijärjestelmän pitäisi taata se, ettei oikeuslaitoksen palveluja käytetä väärin.

– Minun näkemykseni mukaan tuomioistuimeen ei voi ohjautua kuin sellaisia asioita, joissa on aito oikeussuojan tarve.

Toiviainen kuitenkin huomauttaa, että lait ovat aina tulkinnanvaraisia. Tietyissä tulkinnanvaraisissa asioissa syyttäjän pitää viedä asia tuomioistuimeen ennemmin kuin jättää nostamatta syyte.

– Tuomioistuin on viimesijainen tulkinnan antaja epäselvissä kysymyksissä.

Hän lisää, että lakeja ei ole kirjoitettu niin, että ne antaisivat yksiselitteisen vastauksen kaikkiin elävän elämän tilanteisiin, vaan lainkäyttö on myös tulkintaa.

Toiviainen lisää, että syyttäjällä ja tuomioistuimella on niille laissa määrätyt tehtävät eivätkä ne voi lähteä omavaltaisesti tekemään harkintaa siitä, kuka ansaitsee oikeussuojaa ja kuka ei. Päätösten pitää perustua lakiin.

– Oikeuslaitoksen tehtävä ei ole piirtää yleisiä moraalirajoja, vaan niistä päättävät poliittiset päätöksentekijät eli eduskunta.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja