Voiko FBI-pomon erottaminen käydä Trumpin kohtaloksi? Verrataan jo Watergateen

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös erottaa FBI:n pääjohtaja James Comey vuosia ennen hänen virka-aikansa päättymistä on poikkeuksellinen. The New York Times on luonnehtinut sitä yhdeksi suurimmista poliittisista skandaaleista maan historiassa.

Päätöstä pidetään skandaalimaisena siksi, että Comey vahvisti maaliskuussa julkisesti, että FBI tutkii Trumpin lähipiirin Venäjä-kytköksiä.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi STT:n haastattelussa, Comeyn erottaminen voi siihen yhdistettävän skandaalinkäryn vuoksi olla Trumpille jopa kohtalokas päätös, jos tarpeeksi moni senaatissa vastustaa sitä.

Comeyn erottaminen onkin ehtinyt herättää senaatissa jo jonkin verran vastustusta. Demokraatit uskovat todellisen syyn Comeyn erottamiseen olevan juuri Venäjä-kytköksiä koskeva tutkinta, ja myös esimerkiksi republikaanien Richard Burria askarruttaa erotuspäätöksen ajankohta.

Yhdysvaltain lehdistö ja asiantuntijat ovat löytäneet yhteyksiä Watergate-skandaaliin, jossa presidentti Richard Nixon erotti oikeusministeriön johtoa, kun skandaalia tutkinutta syyttäjää oli kieltäydytty erottamasta.

Watergate johti Nixonin eroon.

Demokraatit syyttivät Comeytä Clintonin tappiosta

Joissain medioissa, esimerkiksi USA Todayssä ja CNN:llä on huomautettu, ettei Comeyn erottaminen ehkä ollutkaan skandaali tai edes kovin erikoista.

Trump perusteli Comeyn erottamista kirjeessään sillä, että noudatti oikeusministeri Jeff Sessionsin sekä apulaisoikeusministeri Rod Rosensteinin suositusta. Hän kirjoitti pitävänsä tärkeänä, että FBI:lle löydetään johtaja, joka palauttaa luottamuksen merkittävään lainvalvonnan toimijaan.

USA Todayn kolumnisti huomauttaa, että viime kuun mielipidemittauksissa vain 17 prosenttia amerikkalaisista tuki Comeytä eikä hän nauttinut demokraattienkaan luottamusta.

Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton piti Comeytä yhtenä syynä tappioonsa. Clinton on huomauttanut, että hänen sähköpostejaan koskevan tutkinnan uudelleenavaaminen vain hieman ennen presidentinvaaleja vaikutti vaalin lopputulokseen.

Trump onkin sivaltanut Twitterissä erottamispäätöstä kritisoineita demokraatteja siitä, että demokraatitkaan eivät luottaneet Comeyyn.

Tässäkö erottamisen todellinen syy?

Esimerkiksi The Guardian on julkaissut Trumpin kirjettä yksityiskohtaisemman Comeyn eroa perustelevan muistion, jonka on allekirjoittanut apulaisoikeusministeri Rosenstein.

Muistiossa Comeyn erotusta perustellaan sillä, että hän kertoi julkisesti Clintonin sähköpostien uudelleen avatun tutkinnan päättämisestä ja suositti syyttämättä jättämistä.

Comey oli ilmoittanut julkisuudessa, että Clintonin ministeriaikojen sähköpostinkäyttö oli todella varomatonta, mutta Clintonia ei pitäisi syyttää. Rosenstein huomauttaa, että syytteen nostamisesta päättäminen on todellisuudessa oikeuslaitoksen tehtävä.

USA Todayn kolumnisti pohtii, että oudompaa kuin Comeyn erottaminen on erottamisen ajankohta: miksi siinä on odotettu toukokuuhun. Muistio voi paljastaa yhden vastauksen. Rosenstein nimittäin syyttää Comeytä siitä, ettei hän ole suostunut myöntämään virhettään.

– Minulle tulee hieman oksettava olo, kun ajattelen, että olemme saattaneet vaikuttaa vaaleihin. Mutta rehellisesti, mikään ei muuttaisi päätöstäni, Comey sanoi haastattelussa viikko sitten.