Mainos

Virossa jatketaan historiallisen Putin-tapaamisen valmisteluja, vaikka kaikki eivät ymmärrä sen motiivia: "Miksi presidentti lähtee Moskovaan katsomaan lähetystön uutta takaovea?"

8:30
Video: Virossa kootaan uutta hallitusta, jossa on mukana oikeistopopulistinen EKRE. Mutta millainen puolue se on?

Viron presidentin Kersti Kaljulaidin ja venäjän presidentin Vladimir Putinin mahdollisen tapaamisen valmistelut jatkuvat. Tapaaminen on herättänyt runsaasti kysymyksiä Virossa.

Jos huhtikuun 18. päiväksi suunniteltu tapaaminen toteutuu, se olisi historiallisesti hyvin merkittävää. Maiden päämiehet ovat tavanneet vain kerran Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen.

"Takaovea katsomaan"

Viron presidentin kanslia kertoi Kaljulaidin yksipäiväisestä Moskovan-vierailiusta viime kuun lopulla. Presidentin on määrä osallistua 18. huhtikuuta Viron remontoidun Moskovan-suurlähetystön vihkiäisiin.

Baltian maiden päämiesten vierailut Venäjällä ovat olleet harvinaisia. Viron edellinen presidentti Toomas Hendrik Ilves tapasi vuonna 2008 Dmitri Medvedevin Hanti-Mansitskissa Suomalais-Ugrilaisen konferenssin yhteydessä. Tuolloin Ilves ja Medvedev puhuivat muun muassa Viro-Venäjä-rajasopimuksen vahvistamisesta.

Postimees muistuttaa, että presidentti Kaljulaid sanoi pari vuotta sitten, että matkustaa Venäjälle vasta, kun rajasopimus saadaan kuntoon. Se on yhä ratifioimatta.

Kun tieto Kaljulaidin Moskovan-matkasta tuli julki, Virossa alettiin ihmetellä sen motiivia. Sosiaalisessa mediassa ilkeäkielisimmät pohtivat, miksi presidentti lähtee Moskovaan katsomaan lähetystön uutta takaovea?

Presidentin kanslia kiirehti heti tuoreeltaan muistuttamaan, että pyyntö tavata vierailumaan johtoa on normaali diplomaattinen käytäntö. Venäjällä Kreml vahvisti noin viikko sitten, että presidenttien tapaamista valmistellaan.

Aloite Virosta

Tapaamisesta tiedetään siis se, että aloite tuli Viron puolelta. Presidentti Kaljulaid sanoi muutama päivä sitten ETV:n Aktuaalne Kaamera -ohjelmassa, että aikoo keskustella Putinin kanssa maiden kahdenvälisistä suhteista, Ukrainasta ja Gruusiasta.

– Tapaaminen onkin se sanoma. Virolaiset diplomaatit ja poliitikot puhuvat paljon maailmalla Venäjästä. On aika vaikea ymmärtää, miksi me emme siinä tapauksessa puhu suoraan Venäjän kanssa, varsinkin kun tiedetään, ettei meillä ole paljoa yhteistä. Sellaisessakin valossa tapaaminen itsessään on tärkeä, Kaljulaid sanoi.

Kremlin tiedotuksen mukaan Putin on näyttänyt tapaamiselle vihreä valoa.

Liian huonosti valmisteltu?

Useat asiantuntijat Virossa ovat olleet sitä mieltä, että tapaamisen ympärillä on yhä liikaa salaisuuksia. Tai sitä ei pitäisi järjestää ollenkaan aikana, jolloin Virolla ei ole vielä hallitusta.

Entinen ulkoministeri Marina Kaljurand sekä Viron edellisen parlamentin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson ovat olleet epäileväisiä vierailun suhteen.

Molemmat pohtivat esimerkiksi Eesti Päevaleht-sanomalehden artikkelissa rajasopimuksesta keskustelemista.

– Teema on todella tärkeä, mutta kaksi seuraavan mahdollisen hallituksen jäsenistä, EKRE ja Isamaaliit, ovat suhtautuneet selkeän kriittisesti rajasopimukseen. Mikä on silloin presidentin mahdaatti puhua koko sopimuksesta, Mihkelson pohtii.

Mihkelsonin mukaan tapaamista ei ole myöskään valmisteltu tarpeeksi.

Kaljulaid sanoi eilen tiedotustilaisuudessa, että hän ei ole menossa Moskovaan saamaan tai ottamaan. Sinne mennään ennen kaikkea luomaan suhteita.

Venää paljon tutkineen Mihkelsonin mukaan Viron ulkopolitiikka on kääntynyt vaarallisesti sisäänpäin. Asiantuntija katsoo alta kulmien sitä, että ulkoministeri Sven Mikser ei löydä aikaa Naton 70-vuotisjuhlalisuuksiin, mutta presidentti haluaa erikoisen syyn varjolla tavata naapureihin aggressiivisesti suhtautuvan Venäjän johtoa.

Suomen paikalle

Virossa on myös spekuloitu sillä, olisiko Viro ottamassa Suomen paikan länsimaiden äänitorvena Venäjä-suhteissa.

Puolustusministeri, entinen Viron Moskovan suurlähettiläs Jüri Luik sanoo Viron yleisradioyhtiö err:n haastattelussa, että näin ei tule käymään, lähtökohdat ovat liian erilaiset.

– Suomi ei ole koskaan ollut Neuvostoliiton osa. Vaikka kylmän sodan aikana Venäjän vaikutus Suomeen olikin suuri, maiden suhteita käsitellään kahden samanveroisen valtion suhteina. Mutta Viron tai esimerkiksi Itä-Euroopan maiden ollessa kyseessä, Venäjällä on edelleen tänä päivänä vaikeuksia ymmärtää, että ollaan tekemisissä itsenäisten valtioiden kanssa, Luik sanoo.

Kahden muun Balttimaan presidentinkansliasta kerrotaan Postimehelle, että Latvian tai Liettuan valtionpäämiehet eivät vierailisi nyt Venäjällä.

Latvian presidentti kävi Venäjällä viimeksi vuonna 2010. Liettuan päämies vieraili Venäjällä vuonna 2001.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja