Viron puolustusministeriö: Lännen tukema Ukraina voi voittaa sodan parissa vuodessa

Ukrainan sodan rintamalinjat pysyivät lähes muuttumattomina vuonna 2023 2:04
Katso video: Ukrainan sodan rintamalinjat pysyivät lähes muuttumattomina vuonna 2023.

Viron puolustusministeriön mukaan Ukrainalla on mahdollisuuksia voittaa sota.

Venäjän sotatalous tuottaa aseita ja ammuksia liukuhihnalta, eivätkä valtavat kaatuneiden määrät estä Moskovan päättäjiä heittämästä jatkuvasti uusia miehiä tuleen. Viron puolustusministeriön mukaan tällainen synkkä mieliala Ukrainassa ja lännessä sopii Venäjän tavoitteisiin, mutta sen ei pidä antaa hämätä.

Ministeriön aiemmin joulukuussa julkaiseman raportin mukaan etulyöntiasema sodassa on yhä Ukrainalla ja sen tukijoilla.

– Itse asiassa tämä sota voidaan voittaa seuraavien kolmen vuoden aikana, tai nopeamminkin, ministeriö arvioi.

Raportin mukaan myös Venäjän kestokyvyllä on rajansa. Sota rasittaa maan taloutta paljon virallisia menokirjauksia enemmän: virolaisarvion mukaan 10 miljardin euron kuukausikustannusten päälle voi lisätä ehkä jopa 30 prosenttia sodasta aiheutuvia kätkettyjä menoja.

Ukraina on lisäksi kyennyt aiheuttamaan Venäjälle kuudessa kuukaudessa keskimäärin noin 50 000 sotilaan tappiot kaatuneina ja vakavasti haavoittuneina. Jos taistelukentältä poistuu venäläisiä samaa tahtia myös jatkossa, Venäjä kykenee kyllä täydentämään joukkojaan, mutta ei sellaisilla sotilailla, joista olisi hyökkäystoimiin, virolaisraportissa arvioidaan.

Lisäksi jatkuvat tappiot voivat pakottaa Venäjän uuteen liikekannallepanoon, mikä voisi lisätä maan sisäisiä jännitteitä.

Venäjä ymmärtää "voiman logiikkaa"

Raportin mukaan Venäjä pitäisi nyt ajaa tilanteeseen, jossa se ymmärtää omien tappioidensa kasvavan ajan oloon kestämättömiksi.

– Vaikka järjen logiikka ei edelleenkään mene Venäjälle perille, on se yhä herkkä voiman logiikalle, virolaisraportissa muotoillaan.

Aikaa ei kuitenkaan ole tuhlattavaksi. Viron puolustusministeriön mukaan yleisesti arvioidaan, ettei Venäjä kykene uhkaamaan sotilaallisesti Natoa seuraavien kahden vuoden aikana. Jos maa kuitenkin pääsisi Ukrainan sodassa voitolle seuraavien 12–18 kuukauden aikana, olisi se käytännössä tullut todistaneeksi lännen yhtenäisyyden puuttumisen ja mahdollisuuden haastaa Natoa myös sotilaallisesti.

Ukrainan nopean valtauksen epäonnistuttua Venäjän strategiana on ollut pitkittää sotaa ja puolustaa valtaamiaan alueita useilla eri linjoilla. Oletuksena on ollut, että Venäjä kestää kulutussotaa pidempään kuin lännen tukema Ukraina.

– On selvää, että strategiamme ei ole toistaiseksi johtanut Venäjän hallinnon laskelmissa sellaiseen lopputulokseen, että Venäjä voi vain hävitä sodan, virolaisraportissa todetaan.

Sen mukaan käynnissä onkin nyt "henkien taisto", jossa Venäjältä pitää riistää mahdollisuus sotilaalliseen tai diplomaattiseen menestykseen Ukrainan kustannuksella.

– Päättäväisen poliittisen tahdon avulla meillä on varaa lisätä sekä sotilaallista että taloudellista painetta ja saada Venäjän tappiot sodassa Ukrainaa vastaan katkeamispisteeseen, raportti kuvailee asetelmaa.

Sen mukaan päättäväisyyttä lisäämällä Ukrainan voitto ja Venäjän tappio ovat saavutettavissa viimeistään vuonna 2026.

0,25 prosenttia bkt:sta riittäisi

Viron raportissa muistutetaan, että Ukrainan auttaminen voittoon maksaa vain murto-osan niistä seurauksista, joita länsimaille tulevaisuudessa koituisi Venäjän voitosta sodassa.

Ukrainaa sotilaallisesti tukevan niin kutsutun Ramsteinin ryhmän yli 50 jäsenmaan yhteenlaskettu bruttokansantuote on aivan eri sfääreissä Venäjän talouteen verrattuna. Yhdysvaltain johdolla Ramstein-maat ovat osoittaneet Ukraina-tukeen tähän mennessä noin 0,2 prosenttia bkt:staan.

Tuen lisääminen 0,25 prosenttiin, eli 120 miljardiin euroon vuodessa, takaisi virolaisarvion mukaan riittävät resurssit Ukrainan voiton varmistamiseksi. Tästä tavoitteesta olisi syytä päättää valtioiden johtajien tasolla, puolustusministeriö arvioi.

Raportissa muistutetaan, että Ramstein-maiden puolustusbudjetit ovat yhteensä 13 kertaa suuremmat kuin Venäjän vastaava.

– Ei pitäisi olla epäselvää, kuka tässä on etulyöntiasemassa, raportti toteaa.

Samalla raportti muistuttaa siitä, että Ukrainan avustamisen nimissä vahvistuva lännen puolustusteollisuus palvelee myös Natoa sen oman pelotteen varmistamisessa ja kasvattamisessa – urakka, joka olisi edessä joka tapauksessa.

– Euroatlanttiselle yhteisölle koituvat kustannukset Ukrainan aseistamisen ja kouluttamisen jatkamisesta sekä omien puolustusinvestointien nopeuttamisesta ovat historiallisesta ja strategisesta näkökulmasta sekä kannattavia että kestäviä, raportissa päätellään.

Talouden koon lisäksi lännellä on myös puolellaan sotilasteknologinen etu Venäjää nähden.

Koulutusta suuremmille yksiköille

Pelkkä raha ei ratkaise, vaan sitä pitää käyttää järkevästi. Viron puolustusministeriön raportissa kirjataan lukuisia toimenpide-ehdotuksia sekä tarpeita sotilaallisen strategian uudelleenarviointeihin.

Jo entuudestaan tuttuja ovat tarpeet tykistöaseiden ja niiden ammusten tuotannon lisäämiselle. Viimeksi mainituissa länsimaiden omat varastot ehtyvät ensi vuoden aikana, mutta tuotantoa lisäämällä Ukrainan 200 000 ammuksen kuukausikulutus olisi kurottavissa kiinni vuoteen 2025 mennessä.

Ukrainan ilmatorjunnan toimintakyky on myös tarpeen varmistaa, koska muutoin Venäjä voisi lisätä ilmapommituksia ja kääntää rintamatilannetta siten edukseen. Ilmapuolustuksen vahvistamisen kannalta oleellista on myös F-16-hävittäjien saaminen Ukrainan käyttöön ensi vuoden aikana. Virolaisarvion mukaan hyvä lisä amerikkalaishävittäjille voisivat olla Ruotsin Gripen-koneet.

Ukraina tarvitsee myös yhä lisää lennokkeja ja kaukovaikutteisia aseita.

Kalustotarpeiden ohella Viron puolustusministeriön raportti kiinnittää huomiota puutteisiin ukrainalaissotilaiden koulutuksessa. Tähän saakka koulutusjaksot ovat olleet liian lyhyitä valmistamaan sotilaita hyökkäystoimiin tai yhteistoimintaan komppaniaa suuremmissa yhtymissä, esimerkiksi pataljoonan tai prikaatin tasolla.

Noin 100 000 ukrainalaissotilaan koulutus on maksanut lännelle tähän mennessä vain noin 350 miljoonaa euroa, joten sekä määrää että laatua on varaa lisätä, virolaisraportissa todetaan.

Lue myös:

    Uusimmat