Asiantuntijat muistuttavat Ukrainan ja sen asevoimien olevan oleellinen osa Euroopan puolustusta, vaikka maa ei kuuluisikaan Natoon.
Ukraina on reilun kolmen sotavuoden aikana kehittänyt omaa kykyään iskeä syvälle Venäjän alueelle, koska länsimaista ei ole saatu siihen sopivia aseita tai lupaa niiden käyttöön. Viron puolustusvoimien komentajan Andrus Merilon mukaan Euroopassa on syytä sopeutua samaan todellisuuteen.
– Kun nähdään, kuinka Venäjä valmistautuu eskaloimaan (laajentamaan sotaa), on selvää, että eskalaatio tulee. Missä, milloin ja millaisena, se nähtäneen lähitulevaisuudessa, Merilo sanoi Lennart Meri -konferenssissa viime viikonloppuna.
Hänen mukaansa ajatukset pitää viedä pelkkää sotaan valmistautumista pidemmälle.
– Yksi tärkeimmistä opetuksista Ukrainasta on ollut, että jos Venäjä hyökkää, niin on voitettava ensimmäinen taistelu. Juuri näin tapahtui Ukrainassa, ja siksi he pitävät yhä puoliaan neljättä vuotta ja torjuvat Venäjän hyökkäyksiä, Merilo perusteli Tallinnassa.
Voittamisen yksi edellytys on hänen mukaansa juuri iskut syvälle Venäjän alueelle. Tämä kyllä ymmärretään hyvin eri maiden asevoimissa, mutta ei kaikkialla läntisissä yhteiskunnissa.
Merilon mukaan vastustajaa pitää ajatella järjestelmänä, joka on riippuvainen kriittisistä solmukohdista ja järjestelmistä.
– Ei riitä, että selvitään tankeista, tykistöstä ja jalkaväestä, vaan meidän täytyy kyetä käyttämään tappavaa voimaa myös solmukohtiin ja kriittisiin järjestelmiin, Merilo perustelee.
– Me emme aloita sotaa, mutta puolustaudumme vaikuttamalla takaisin Venäjän alueelle, hän korostaa.
Lue myös: Lennokkisota kiihtyy – Venäjä: Pudotimme yli sata ukrainalaislennokkia yöllä
"Strateginen syvyytemme on Venäjällä"
Merilon mukaan Virolla ei ole varaa siihen, että taistelut käytäisiin sen maaperällä. Tarvittavaa strategista syvyyttä ei omasta selustasta löydy.
Saman näkemyksen jakaa eurooppalainen kollega huomattavasti lännempää, Hollannin asevoimien komentaja Onno Eichelsheim.
– Meidän strateginen syvyytemme on Venäjällä, hän tiivisti Tallinnassa.
Merilon mukaan koulutettava upseeri ei missään asevoimissa läpäisisi koulutusta, jos hän ei yhdistäisi puolustussuunnitelmiin myös iskuja syvälle vihollisen alueelle. Hänen mukaansa näiden mahdollisten iskujen kohteet ovat siksi jo ennalta hyvin tiedossa, mitä ei myöskään pidä arkailla viestittää Venäjälle.
Eichelsheimin mukaan Venäjälle on osoitettava, ettei se voi lähteä asevoimillaan liikkeelle silloin, kun haluaa ja luulee voivansa.
– Muuten venäläiset voivat kuvitella voittavansa, ja se olisi kaikkein vaarallisinta, perustelee Merilo.
Laskelmiin Euroopan kyvystä puolustautua vaikuttaa tällä hetkellä epätietoisuus siitä, kuinka paljon ja missä aikataulussa Yhdysvallat aikoo vähentää sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. Tällä voi olla vaikutusta kriittisiin suorituskykyihin, kuten edellä mainittuihin iskuihin syvälle Venäjän alueelle, sekä ohjuspuolustukseen.
Toisaalta laskelmista tahtoo helposti unohtua yksi ilmiselvä tekijä, eli Ukraina ja sen taisteluissa koeteltu suuri armeija, sekä kovaa vauhtia vahvistunut puolustusteollisuus.
– Meidän ensimmäinen puolustuslinjamme kulkee Ukrainassa, tiivisti Viron pääministeri Kristen Michal Lennart Meri -konferenssissa.
Lue myös: WSJ: Trump muutti mieltään Putinista – EU-johtajat huojentuivat, että karu totuus on nyt selvä myös Yhdysvalloille
Kuka luopuisi lähes miljoonasta sotilaasta?
Tämän vuoksi Euroopan on ihan itsekkäistä syistä perusteltua varmistaa, ettei sota pääty Ukrainalle saneltuihin epäedullisiin rauhanehtoihin. Naton entisen apulaispääsihteerin, ECFR-ajatuspajan tutkijan Camille Grandin mukaan Euroopan puolustuksen kannalta olisi suorastaan absurdi ajatus rajoittaa Ukrainan asevoimien kokoa tai riisua heitä aseista.
– Kukapa haluaisi luopua 900 000 sotilaasta, joista huomattava osa on taisteluissa kovettuneita? He ovat osa Euroopan puolustusta, kuuluipa Ukraina Natoon tai ei, Grand sanoi.
Merilon mukaan sodassa on edessä kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisessä Venäjä voittaa ja miehittää Ukrainan, jonka Eurooppa samalla menettää.
– Tai sitten integroimme Ukrainan Euroopan eteentyönnettyyn puolustukseen ilman Nato-jäsenyyttä, koska se (Naton jäsenyyden toteutuminen) vie aikaa, Merilo sanoo.
Keskustelu Euroopan niin kutsutun halukkaiden koalition aikeesta lähettää Ukrainaan eurooppalaisia sotilaita valvomaan tai varmistamaan mahdollista aselepoa on vielä melko epämääräisessä vaiheessa. Asiantuntijoiden mukaan se on kuitenkin omalta osaltaan mittari siitä, millaisen Ukrainan ja ukrainalaiset asevoimat Eurooppa haluaa puolustuksensa tueksi.
– Olisi hyvin noloa, jos emme kykene lähettämään Ukrainaan 20 000:ta sotilasta, joka on noin puolitoista prosenttia kaikista Euroopan sotilaista. Siinä tapauksessa olisi parasta luopua koko hankkeesta, Camille Grand sanoo.
Merilon mukaan länsi rapautti vuonna 2022 Ukrainan pelotetta jo pahemman kerran, kun maat riensivät julistamaan, ettei Ukrainaan missään tapauksessa lähetettäisi niiden joukkoja.