Virolaiset uskovat korruption rehottavan todellisuutta enemmän

Asiantuntijoiden mukaan Virossa on vuosittain noin sata tapausta lahjusten ottamisesta tai antamisesta. Suomessa niitä on alle kymmenen vuodessa. Maailmanpankin mukaan korruptio esimerkiksi virolaisessa liike-elämässä on kuitenkin ainakin kymmenyksen vähäisempää kuin kansalaiset uskovat.

Osittain virolaisten suhtautumista korruption yleisyyteen selittää heidän luonteensa, joka korostaa asioiden kielteistä puolta myönteistä herkemmin. Korruptio on myös teemana suosittu.

- Suomessa ei korruptiojuttujen tutkintaa ole juuri olemassa. Virossa korruptiosta sen sijaan puhutaan paljon, sanoo tutkimusta kirjoittanut oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Juha Keränen.

Virossa on kuitenkin korruptiolle hedelmällinen maaperä pelkästään jo sen puolesta, että pienessä maassa liki kaikki, mukaan lukien niin sanotun eliitin edustajat, tuntevat toisensa.

"Lahjuksilla vältytään sakoilta"

Virossa korruptio ei rehota samaan tapaan kuin useissa muissa entisissä kommunistimaissa, sillä maan hallitus on toiminut aktiivisesti sen kitkemiseksi. Virossa on muun muassa korruption vastainen strategia, joka ulottuu vuoteen 2012 saakka. Lait ovat ajan tasalla kansainvälisten sopimuksien kanssa.

- Viranomaiset kokevat, että resurssit tutkia ja syyttää ovat riittävät, Keränen sanoo.

Samaan aikaan virolaisten suhtautumista viranomaisiin värittää kuitenkin se, että viime vuosina esimerkiksi useita poliiseja on tuomittu järjestelmällisestä lahjustenottamisesta. Korruptio onkin pitkälti perintöä neuvostoajasta, jolloin se oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tuolloin valtion virkamiehet lihottivat pientä palkkapussiaan lahjuksilla.

Perinne näkyy jonkin verran suhtautumisessa korruptioon.

- Virossa kansalaisten asenne ei ole yhtä tuomitseva kuin Suomessa.

Molemmat maat painivat kuitenkin saman ongelman kanssa: korruptiosta saatua rikoshyötyä on vaikea saada takaisin.

Suurin osa virolaisista uskoo, että kaikkein eniten lahjuksia maksetaan, jotta vältettäisiin sakot tai muita rangaistuksia. Noin puolet kansasta on sitä mieltä, että ylimääräistä maksetaan, jotta esimerkiksi lupahakemukset nopeutuisivat.

Suurin piirtein saman verran uskoo, että rahaa on maksettu myös työpaikoista tai ylipäätään myönteisistä päätöksistä. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet vuosien mittaan. Esimerkiksi nyt aiempaa harvempi virolainen epäilee, että tuomioistuimille on maksettu sopivista tuomioista.

(MTV3-STT)