Viro vetäytyy YK:n siirtolaissopimuksesta, joka herättää vastustusta myös Suomessa – "Ei sopimuksessa puututa sananvapauteen, rasismia vastaan on kirjaus"

Kolmas siirtolaiskaravaani lähti matkaan kohti Yhdysvaltoja 0:53

Viro on päättänyt jättäytyä keskustelua herättäneestä YK:n siirtolaissopimuksesta, joka kulkee nimellä Global Compact for Migration, GCM.

Sopimuksen juuret yltävät vuoteen 2016, jolloin Yhdistyneet kansakunnat päättivät yleiskokouksessa kehittää kansainvälisen sopimuksen, jolla taataan turvallinen, järjestelmällinen ja säädelty siirtolaisuus.

Kyseinen sopimus ei velvoita maita laillisesti mihinkään, joka lukee sopimuksen johdannossa, kohdassa seitsemän.

Virossa tätä sopimusta on kuitenkin vastustettu esimerkiksi Isamaa-puolueen puheenjohtaja Helir-Valdor Seederin toimesta, jonka mukaan sopimus saattaa vähentää valtioiden oikeutta päättää maahanmuutosta, jos sopimuksesta otetaan tulevaisuudessa kohtia kansainvälisiin lakeihin.

Sopimukseen "sisällytetty vaarallisia päämääriä"

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari on yksi sopimuksen äänekkäistä vastustajista Suomessa.

Hän kirjoittaa blogissaan, että vaikka sopimus ei ole laillisesti sitova, sillä on merkittäviä vaikutuksia Suomen kyvylle hoitaa itsenäistä maahanmuuttopolitiikkaa.

– Global Compactiin on sisällytetty lukuisia vaarallisia päämääriä mm. perheenyhdistämisen helpottaminen ja maahanmuuton kritiikin tiukempi suitsiminen lehdistössä, Huhtasaari kirjoittaa.

Euroopan komission mukaan sopimuksen tarkoituksena on vain luoda ohjaavia periaatteita.

Kampanja väärän tiedon levittämiseksi

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston johtavan asiantuntija Renne Klingen pitää huolia turhana.

– Se ei ole juridisesti sitova, vaan viitekehyts toiminnalle, jolla saadaan maat vastaamaan globaaliin haasteeseen.

Isamaan Seederin mukaan sopimuksesta saatetaan kuitenkin tulevaisuudessa siirtää kohtia kansainvälisiin lakeihin.

Klingen mukaan tästä ei ole huolta, koska sopimus ei ole juridisesti sitova, joten maat voivat tulevaisuudessa päättää uudestaan asioista, jos jotain kohtaa yritettäisiin vievä kansainväliseen lainsäädäntöön.

Samoin hän ajattelee siitä huolesta, että sopimus rajoittaisi sananvapautta.

– Kannattaa katsoa, mitä siellä sopimuksessa sanotaan. Ei siellä puututa sananvapauteen millään tavalla, sen sijaan rasismia ja vihapuhetta vastaan on kirjaus.

Mitä asiakirjassa on?

Asiakirjassa määritellään yhteinen visio ja johtavat periaatteet siirtolaisuuteen sekä 23 tavoitetta, jotka liittyvät esimerkiksi siirtolaisten tunnistautumista, ihmiskaupan ja -salakuljetuksen estämistä, rajavalvontaa ja kotouttamista.

Esimerkiksi tavoite 16:ssa mainitaan, että valtioiden tulisi tukea kouluympäristöä, jossa ei esiinny rasismia. Tämäkään ei kuitenkaan ole laillisesti velvoittavaa - tosin Suomessa rikoslaki kieltää jo valmiiksi rasismin.

Klingen mukaan käynnissä vaikuttaisi olevan Euroopan laajuinen kampanja, jolla pyritään levittämään väärää tietoa asiakirjan sisällöstä ja erityisesti sen sitovuudesta.

Sopimus on kuitenkin herättänyt vastustusta useissa maissa. Sen ulkopuolelle ovat jäämässä Yhdysvallat, Unkari, Australia, Itävalta, Puola, Kroatia, Tsekki, Bulgaria.

Muiden valtioiden tarkoituksena on hyväksyä siirtolaissopimus Marokossa järjestettävässä kokouksessa, Marrakechissa, 10. -11. joulukuuta.

Lue myös:

    Uusimmat