Väärinkäytöksen ilmoittaja, ilmiantaja, epäkohtien esiin nostaja, rikkeiden raportoija, pilliinpuhaltaja, whistleblower. Oli termi mikä hyvänsä, kohta heidän suojaansa parantava lainsäädäntö tulee voimaan myös Suomessa.
EU-parlamentti hyväksyi huhtikuussa lainsäädännön, jolla pyritään takaamaan parempi suoja ilmoittajille, jotta nämä rohkaistuisivat kertomaan rikkeistä. Parlamentti perustelee lainsäädäntöä Luxemburg-vuodoilla ja Panaman papereilla, jotka osoittivat ilmoittajien paljastusten tärkeyden.
Tällä hetkellä siihen liittyvä direktiivi on jäsenmaiden hyväksyttävänä.
– Oikeus- ja sisäasioiden kokous on Brysselissä 7. lokakuuta, ja siellä Ilmoittajien suojelua koskeva direktiivi luultavasti hyväksytään, kertoo neuvotteleva virkamies Juha Keränen oikeusministeriöstä.
Direktiivin voimaantulon jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laittaa se täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään.
– Meidän, kuten muiden EU:n jäsenmaiden, täytyy järjestää ilmoittajien ilmoituskanavat ja määrittää viranomainen tai viranomaiset, jotka ottavat näitä ilmoituksia vastaan. Ilmoitusten ei tarvitse olla tietoja rikoksesta, ne voivat olla EU-oikeuden rikkomiseen liittyviä, perusteltuja epäilyjä.
