Virossa pohditaan kiivaasti, pitäisikö maan laajoja fosforiittivaroja alkaa hyödyntää. Jos kaivostoiminta aloitettaisiin, toisi se maalle satoja miljardeja euroja, mutta toisaalta se tuhoaisi luontoa laajoilla alueilla ja vaarantaisi pohjavesiesiintymät.
Viron fosforiittivarat ovat Euroopan suurimmat, noin 3 miljardia tonnia. Lähimmät laajat esiintymät ovat Marokossa. Fosforiittia tarvitaan muun muassa lannoitefosfaattien tuotantoon.
"Passiivisia luonnonvaroja"
Jos kolme miljardia tonnia muutettaisiin tämän päivän kurssilla euroiksi, olisi summa 400 miljardia. Se kohottaisi 1,3 miljoonan asukkaan maan elintasoa tulevina vuosikymmeninä huimasti.
Fosforiitin maailmanmarkkinahinta alkoi kivuta ylöspäin noin 10 vuotta sitten ja oli kovimmillaan 2008 vuoden lopussa, jolloin se oli yli 400 dollaria tonnilta. Nyt sen hinta vaihtelee 120 ja 140 dollarin välillä. Sitten 80-luvun uusia tutkimuksia ei ole tehty. Ja aiemmat näytteet ovat jo auttamattamattoman vanhentuneita.
– Nyt olisi oikea aika tutkia asiaa uudelleen, sanoo Tarton yliopiston asiantuntija professori Alvar Soesoo.
– Tällä hetkellä lupaa koeporauksiin ei kuitenkaan ole, vaan tämä esiintymät ovat luokiteltu Virossa niin sanotuksi passiiviseksi luonnonvaraksi.
Joidenkin poliitikkojen mielestä on suorastaan rikos, ettei maa hyödynnä fosforiittiesiintymiään.
"Kaivoksista ympäristökatastrofi"
Neuvostoliitto suunnitteli fosvoriittiesiintymien hyödyntämistä vielä vähän ennen hajoamistaan, mikä sai virolaiset vastarintaan, sillä uudet kaivokset olisivat merkinneet kymmeniä tuhansia venäläisiä rakentamaan ja työskentelemään kaivoksissa.