Virheitä ulkomaisessa Suomi-uutisoinnissa oiotaan aina silloin tällöin – poliitikkojen puheita tulkitaan väärin joskus tahallaankin

Viikonloppuna julkisuuteen nousi tapaus, jossa pääministeriJuha Sipilän(kesk.) lausuntoja oli tulkittu väärin unkarilaisessa mediassa.

Häkkinen summaa, että ulkoministeriö pyrkii oikomaan asiavirheitä Suomi-uutisoinnista maailmalla, mutta näkemyksiin tai mielipiteisiin se ei puutu.

– Jos ikäviä uutisia on, niin sitten on, eihän niille mitään mahda, Häkkinen sanoo.

Virheelliseen tietoon ulkoministeriö puuttuu tarjoamalla medioille oikeaa tietoa asiasta ja välittämällä sitä myös edustustojen omilla kanavilla. Häkkinen kertoo, että lisäksi edustustot voivat olla epävirallisesti yhteydessä virheellistä tietoa levittäneeseen mediaan, jos edustustoilla on hyviä yhteyksiä toimittajiin.

Näin toimittiin myös tuoreimmassa tapauksessa. Suomen Unkarin-suurlähettiläs Markku Virri kertoi lauantaina, että suurlähetystö toimitti virheellistä tietoa levittäneisiin medioihin unkarinkieliset käännökset Sipilän uudenvuoden puheesta. Lisäksi suurlähetystö jakoi käännetyn puheen nettisivullaan ja Facebookissa.

Haravointi herätti hilpeyttä

Tuoreeksi esimerkiksi maailmalla levinneistä virheellisestä tiedosta Häkkinen nostaa marraskuussa kummastuttaneen tapauksen, kun presidenttiDonald Trumpinuutisoitiin kehottaneen Kaliforniaa haravoimaan suomalaismalliin metsäpalojen ehkäisemiseksi. Kommentissaan Trump viittasi presidenttiSauli Niinistön kanssa käymäänsä keskusteluun.

Haravointi-termi lähti elämäänomaa elämäänsä, vaikka todellisuudessa presidentit olivat keskustelleet metsänhoidosta.

Toisaalta Trump ei ollut terminvalinnallaan täysin hukassa. Kaksi suomalaista Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessoria huomautti myöhemmin, että haravoinnin lisäksi raking-termiä käytetään Pohjois-Amerikassa hakkuujätteiden korjuun ja metsäpalojen ehkäisemiseksi tehtävän työn yhteydessä.

Väärää tietoa lastensuojelusta

Venäjällä virheellistä Suomi-uutisointia on nähty muun muassa lapsikiistojen yhteydessä. Moskovan-suurlähetystön lehdistöneuvos Taneli Dobrowolski kertoo, että tuolloin virheellistä tietoa levisi esimerkiksi suomalaisesta lainsäädännöstä. Suurlähetystö vastasi toimittamalla venäläiselle medialle paikkansa pitävää tietoa Suomen laista.

– Lastensuojelutapauksista liikkuu nykyään huomattavasti vähemmän väärää tietoa kuin vielä muutama vuosi sitten, Dobrowolski arvioi.

Dobrowolskin mukaan Suomeen liittyviä vääriä siteerauksia liikkuu venäläismediassa toisinaan.

– Osittain ne ovat toimittajien inhimillisiä virheitä ja joissain voi olla ihan tahallistakin tarkoitusperää, Dobrowolski sanoo.

Väärien tietojen oikominen ei jatkuvasti työllistä Moskovan-suurlähetystöä. Dobrowolski kuvailee venäläismedian yleiskuvaa Suomesta jopa yllättävän myönteiseksi.

– Enemmän löydämme esimerkkejä, joissa Suomea kehutaan tai käytetään esimerkkinä onnistuneesta valtiosta, kuin sellaisia, joissa levitellään vääristynyttä tietoa.