Viisi kysymystä uusimmasta sotesopasta: Tuleeko valmista koskaan?

Valiokunta totesi, että esitys ei turvaa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti kaikille. Hallituksen pitää nyt valmistella uusi esitys ja mahdollisen uuden lausuntokierroksen jälkeen esitys olisi valmis aikaisintaan marraskuussa.

Hallitus on vakuuttanut, että maakuntavaalit pidetään suunnitelmien mukaisesti vuoden 2019 tammikuussa.

MTV:n Kymmenen Uutisissa sote-sotkua avasi politiikan toimittaja Vesa Kallionpää.

Joudutaanko maakuntavaalit nyt siirtämään? 

– Pahoin pelkään, että joudutaan. Aivan ratkaisevan tärkeää on se, kuinka nopeasti nyt uudistettava valinnanvapauslaki saadaan läpi eduskunnassa. Ja kun kuuntelee opposition vaatimuksia hyvästä lainvalmistelusta, se edellyttää luultavasti uutta lausuntokierrosta ja siihen menee aikaa.

– Hallitus voi yrittää jouduttaa lakiuudistusta nopeutetulla kuulemisella, mutta siihen sisältyy  poliittisia ja ehkä juridisiakin riskejä.

– Hallitus joutuukin nyt aivan tosissaan miettimään ottaako se sen riskin, että ensi syksynä törmätään taas aikatauluongelmiin. Ja sitten joudutaan paniikissa siirtelemään maakuntavaaleja. Puolueillekin pitää tietysti jättää aikaa vaaleihin valmistautumiseen.

Miksi maakuntavaaleja ei siirretä suosiolla?

– Keskusta halusi ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteyteen nimenomaan siksi, että niille saataisiin lentävä lähtö ja samalla omat äänestäjät ahkerasti liikkeelle. Ja toki myös oman presidenttiehdokkaan taakse.

– Muutkin puolueet hyötyisivät toki siitä, koska nimenomaan presidentinvaaleissa suomalaiset ovat käyneet ahkerasti äänestämässä. On selvää, että jos maakuntavaalia joudutaan, äänestysprosentti jää huomattavasti pienemmäksi kuin presidentinvaalien yhteydessä.

Miksei maakunta hallintoa ja muita sotelakeja voida hyväksyä ensin ja korjailla valinnanvapauslakia pidempään?

– Se taas ei kelpaa kokoomukselle, koska kokoomus ei ota sitä riskiä, että jos muut lait hyväksytään ensin, valinnanvapaus saattaisikin jäädäkin löysemmäksi kuin miltä nyt näyttää, ikään kuin muodolliseksi asiaksi.

– Taustalla on kuuluisa hallituskriisi, jossa pääministeri Sipilän uhkasi kävellä presidentin luo, jos keskusta ei saa 18 maakuntaa. Keskusta sai 18 maakuntaa, mutta siinä sivussa kokoomukselle luvattiin tämä valinnanvapaus eli enemmän kilpailua sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Hieno, ylevä tavoite taustalla on se, että palvelut saadaan turvattua myös tulevaisuudessa hillitsemällä jatkuvaa kustannusten kasvua. 

Miksi pakkoyhtiöittämistä ylipäänsä esitettiin?

– Siinä on varmasti taustalla ajatus siitä, että pannaan yksityiset ja julkiset palveluntuottajat samalle viivalle. Maakunnat, jotka ostavat palveluita, voisivat verrata hintoja ja tehokkuutta ja samalla estettäisiin kilpailuetu julkiselta sektorilta. Julkisella sektorilla ei ole konkurssiriskiä, siellä ei makseta kiinteistöveroa ja voi olla muitakin piileviä tukia.

– Jatkovalmisteluun yksi suurimmista haasteista on varmasti se, miten keksitään konsti, jolla taataan yksityisille ja julkisille toimijoille tasapuoliset kilpailuedellytykset. Osa julkisista palveluista varmasti yhtiöitetään, vaikkei pakko olisikaan, mutta se riitä: Pitää kehittää joku enemmän tai vähemmän mutkikas malli, jolla läpivalaistaan julkisten palvelujen kustannukset, jotta saadaan syntymään edes jonkinlainen tasapuolinen kilpailu. Tätä varmasti joutuvat nyt sitten jo huomenna hallituksen nokkamiehet pohtimaan, kun he pitävät palaveria jatkotoimista.

Tuleeko sotesta oikeasti valmista koskaan?

– Varmasti tulee soteesta valmista, mutta minkälainen sote, sitä en uskalla veikata. Tänään hallitus niittasi sen, että vuoden 2019 alusta pidetään kiinni, silloin pitäisi uuden soten alkaa toimia. Mutta missä muodossa, sitä ei vielä kukaan osaa sanoa.