Sote- ja maakuntauudistus karahti tämän vaalikauden osalta kiville lopullisesti perjantaina, ja samalla kaatui myös keskustajohtoinen pääministeri Juha Sipilän hallitus. Miten uudistuksen kaatuminen vaikuttaa kuntakentällä? Entä millaisia vaikutuksia hankkeen kariutumisella on tavalliselle ihmiselle?
STT kysyi asiaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajalta Hanna Tainiolta sekä Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professorilta Eeva Nykäseltä.
Nykänen toimii myös sivutoimisesti sosiaalioikeuden johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Kuinka iso takaisku sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen on kuntakentälle?
Tainio:
Siinä mielessä tämä ei ole iso takaisku, että kunnat jatkavat elämäänsä ja esimerkiksi sairaat sekä vanhukset hoidetaan kuten tähänkin asti. Pidemmällä tähtäimellä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kuitenkin tarvitaan.
Meillä on Suomessa niin paljon pieniä kuntia, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty tuottamaan palveluita ja selviämään yksin, vaan avuksi tarvitaan leveämpiä hartioita, mitä tässä uudistuksessa haettiin.
Miten kuntien ja kuntayhtymien väliset erot kyvyssä tuottaa ja tarjota palveluja näkyvät asiakkaille?
Nykänen:
Kuntakohtaisia eroja on esimerkiksi palveluihin pääsyn odotusajoissa ja saatavuudessa. Lisäksi alueellisia eroja on erikoissairaanhoidon palvelujen laadussa ja vaikuttavuudessa.
Mitä sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen olisi tarkoittanut kansalaiselle?
Nykänen:
Uudistusta koskevasta lainsäädäntöpaketista tuli etenkin loppusuoralle tultaessa aika vaikeaselkoinen. Sitä paikkailtiin eduskuntakäsittelyn aikana sieltä täältä.
Luulen, että jos paketti olisi tullut sellaisenaan hyväksyttyä, kukaan ei olisi ihan tarkkaan tiennyt, mitä tapahtuu. Mutta järjestämisvastuun osoittaminen maakunnille eli kuntia suuremmille toimijoille olisi olisi varmasti vienyt järjestelmää oikeaan suuntaan, ainakin näiden laajojen hartioiden vuoksi.
Uskon, että aikaa myöten uudistus olisi tuottanut ainakin jollakin tasolla yhdenvertaisempia palveluita. Lisäksi valinnanvapausmalli olisi varmaankin ainakin alkuvaiheessa parantanut lääkärille ja hoitajalle pääsyä, missä meillä on nyt aika suuria eroja, sillä perusterveydenhuollon palvelut olisivat lisääntyneet.
Myös valinnanvapaus, joka on kansainvälinen trendi, olisi varmasti lisääntynyt.
Kuinka paljon kunnissa, kuntayhtymissä ja esimerkiksi sairaanhoitopiireissä on tehty valmistelevaa työtä ja satsauksia nyt kaatunutta uudistusta silmällä pitäen?
Nykänen:
Valmistelevaa työtä on tehty hyvin paljon. On aivan poikkeuksellista, että tällaisessa tilanteessa, jossa reformi on vasta hallituksen esityksen tasolla, on käytetty aika paljon julkista rahaa ja valtionohjausta reformin toimeenpanoon.
Paljon siitä, mitä on tehty maakunnissa, on varmasti sentyyppistä, että se hyödyttää palvelujärjestelmää myös nyt, vaikka uudistusta ei tule.
Millaisia positiivisia asioita tästä on syntynyt?
Tainio:
Kunnat ovat esimerkiksi lähentyneet paljonkin toisiaan. Yhdessä on lähdetty tekemään työtä ja rakentamaan palveluketjuja sekä yhteistä hallintoa. Ja rahoitusta on selvitetty hyvin tarkkaan.
Miten tästä on kuntakentällä mahdollista edetä?
Tainio:
Nykylainsäädännön mukaan on mahdollista edetä esimerkiksi niin, että muodostetaan vapaaehtoisia kuntayhtymiä, esimerkiksi sellaisia kuin Siun sote Pohjois-Karjalassa ja Eksote Etelä-Karjalassa.
Niissä voidaan hyvin toteuttaa tällaisia integroituja järjestelmiä, missä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhdessä. Sillä tästä päästään eteenpäin ainakin ensivaiheessa. Kuntaliiton tietojen mukaan aika monessa maakunnassa ollaankin nyt etenemässä tällä tavalla.
Onko mahdollista, että sote-uudistuksen kaatumisen myötä aletaan nyt ulkoistaa palveluja kiihtyvää tahtia?
Tainio:
Vaarana on, että ulkoistamistahti kiihtyy. Yksityiset toimijat ovat varmasti hyvin aktiivisia, puhelimet kyllä soivat kunnanjohtajien pöydillä tämän jälkeen.
Tällä hetkellä voimassa oleva (soten valmisteluun liittyvä) investointien rajoituslaki määrää, että kunta saa ulkoistaa vain 30 prosenttia palveluista eli sellaista totaaliulkoistusta ei voi tehdä, jossa kaikki sote- palvelut annetaan yksityisen puolen hoidettavaksi. Mutta sellaisen ulkoistuksen voi esimerkiksi tehdä, että vaikkapa koko vanhustenhuolto ulkoistetaan.
Kuntaliiton toive on, että kunnat pitäisivät nyt päänsä kylmänä ja miettisivät tarkkaan, mitä tekevät.
Mikä on sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen keskeinen opetus?
Nykänen:
Keskeinen opetus on se, että viimeinkin ymmärretään ja hyväksytään, että kyse on tavattoman suuresta uudistuksesta, johon ei yksi hallituskausi riitä. Uudistusta pitää lähteä valmistelemaan alusta alkaen sillä tavalla, että sillä on laaja parlamentaarinen tuki.
Toisaalta hyväksytään myös se, että uudistuksen on pakko edetä vaiheittain. Ensivaiheessa on tärkeää saada järjestämisen rakenteet kuntoon ja sen jälkeen, kun on päästy tämän kanssa pidemmälle, voidaan miettiä erilaisia valinnanvapausmalleja ja muita.