Viinin valmistaminen käymisteitse viiniköynnöksen rypäleistä on luultua vanhempaa perua.
Kansainvälisen arkeologiryhmän mukaan viiniköynnöstä viljeltiin viinin valmistamiseksi nykyisen Georgian alueella jo 6 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
Tiedemiehet tutkivat keraamisten astioiden palasia nykyaikaisin menetelmin ja löysivät niistä jäänteitä viinihaposta sekä muista viinivalmistuksessa syntyvistä orgaanisista hapoista.
Tilavuudeltaan jopa 300 litran vetoisten ruukkujen jäänteet löytyivät kaivauksissa noin 50 kilometriä etelään Georgian pääkaupungista Tbilisistä. Osassa paloista oli viiniaiheisia koristeita.
Tutkimus julkistettiin amerikkalaisessa PNAS-tiedejulkaisussa.
Tutkimusryhmään kuuluvan Patrick McGovernin mukaan Georgian löydöt eivät välttämättä ole viimeinen sana vaan esimerkiksi Armenian, Azerbaidzhanin tai Turkin itäosien alueelta saattaa tulevaisuudessa löytyä vieläkin varhaisempia todisteita viinin valmistuksesta.
Tähän saakka vanhimmat merkit rypäleviinin valmistuksesta olivat 6 600–7 000 vuoden takaa nykyisen Iranin alueelta. Maailman tiettävästi ensimmäistä viiniä valmistettiin riisistä Kiinassa jo 9 000 vuotta sitten.