"Viimeksi tässä on kävelty ennen Turun paloa" – rauniokaivaukset kertovat suomalaiselämästä 700 vuoden ajalta

Näkymä Turun Katedralskolanin jumppasalissa on kuin pieni hyppy historian siiville.

Salin seinustalla roikkuvat koripallokorit, mutta auki revityn lattian alta paljastuu vanhan Turun raunioita, joiden jäljet vievät aina 1300-luvulle asti.

Katedralskolan sijaitsee Turun tuomiokirkon kupeessa Aurajoen rannalla. Näille seuduille aikoinaan alkoi kasvaa suomalainen kauppakaupunki, joka nykyisen tunnetaan Turkuna.

Kaivausjohtaja Kari Uotila arvelee, että löydettyjen rakennusten perustuksen juontuvat aina Turun perustamishetkille asti. Suomen historiaa tarkastellessa Katedralskolanin kaivaukset ovat olleet merkittävä löydös.

– Täällä on mahdollista nähdä kerralla 700 vuotta suomalaista kaupunkirakentamista ja sen eri vaiheita. Tällaista vastaavaa 300 neliötä muurattua kaupunkirakentamista ei voi löytää muualta kuin Turusta, Uotila sanoo.

Uotilan mukaan kaivannoissa esiin tulleet löydöt osoittavat, että alueella on ollut tasaista asutusta pitkään.

Vanhimmat löydöt on tehty 1400-luvulta, mutta niiden perusteella on voitu olettaa, että asutusta näillä sijoilla on ollut jo ennen sitä 1300-luvulta.

Varakkaan väen asumuksia

Liikuntasalin lattian alta on paljastunut muun muassa vanha pääkatu Luostarin jokikatu, jonka varrelle varakkaat kauppiassuvut ovat pystyttäneet jykevät kivitalonsa.

Kaksi Katedralskolanin alta löytynyttä rauniota ovat aikoinaan olleet aatelissuku Hornin ja kauppiasperhe Mååsin sukujen asumuksia.

Arkeologi Henna Hörkön mukaan perheiden varakkuus on käynyt ilmi tehdyistä löydöksistä, kuten 1600-luvulta peräisin olevaa hollantilaista keramiikkaa.

– Paljon on löytynyt myös esineitä, jotka kertovat talon asukkaista. Esimerkiksi on löytynyt 1700-luvun apteekkilasia, jolloin tässä toimi apteekki lähes 40 vuoden ajan. Paljon on myös tuontitavaraa, erityisesti Saksasta ja Hollannista, Hörkkö kertoo.

“Viimeksi kansa on kävellyt tässä ennen Turun paloa”

Vastaavanlaiset arkeologiset kaivaukset on aloitettu myös Turun kauppatorilla. Helteisessä säässä auki revityllä torilla ahertaa toistakymmentä arkeologia.

Torin alapuolelle rakennetaan autojen toriparkki, ja ennen sitä jäljet turkulaisesta historiasta halutaan selvittää sekä säilyttää.

Kauppatorin alta noin puolen metrin syvyydestä paljastuu toinen kivipinta. Kenttätyönjohtaja Maija Helamaan mukaan on ollut torialuetta myös 400 vuotta sitten, jolloin Turku alkoi levittäytyä Tuomiokirkon kupeesta joen itäpuolelle.

– Juuri nyt seisomme Torigatan-nimisellä kadulla, joka on tehty viimeistään 1600-luvun aikana. Viimeksi kansa on kävellyt tässä ennen Turun paloa, eli ennen vuotta 1827, Helamaa sanoo.

Katedralskolanin kaivaukset ovat tällä hetkellä jo loppusuoralla. Uotilan mukaan seuraavaksi olisi tarkoitus suorittaa kaivausten täyttö, jotta rauniot säilyvät maan alla.

Lasilevyn asentaminen kaivausten ylle, jotta rauniot olisivat jatkossa näkyvissä ei näytä todennäköiseltä.

Uotilan mukaan se vaatisi pitkäaikaista ylläpitoa ja rakenteiden suojaamista. Rauniot vaatisivat myös ilmanvaihtojärjestelmän, sillä jo parin sadepäivän aikana raunioiden pohjalle kertyy paljon kosteutta sekä vettä.

Nyt laitettava täyttöaine on kuitenkin poistettavissa, jos tulevaisuudessa resursseja raunioiden esilläpitoon löytyisi.

Kauppatorin kaivaukset jatkuvat vielä vuoden loppuun asti.