Joutsenon Kuurmanpohjassa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt suorakaiteen muotoinen osittain maahan kaivettu asumus, jonka rakennustapa on toistaiseksi tuntematon. Talo on ajoitettu arkeologisten löytöjen perusteella 10 000 vuoden päähän. Aiemman teorian mukaan pysyvää asutusta on syntynyt Suomeen vasta useita tuhansia vuosia myöhemmin.
Kuurmanpohjassa kaivauksia tehneen Kainuun museon arkeologi Tapani Rostedtin mukaan löytö on poikkeuksellisen tärkeä koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa.
Hänen mukaansa löytö voi osoittaa, että asutus varhaisella mesoliittisella kaudella ei ollutkaan niin liikkuvaa, kuin aiemmin on ajateltu.
Kaivauksissa löytyi suorakaiteen muotoinen talonpohja, josta ei näy maan päälle mitään
– Paikka on täysin sekoittumaton ja takymetrillä talteen otetut löydöt viittaavat suorakaiteen muotoiseen taloon, joka on osittain kaivettu maahan. Mitään jäänteitä hirsistä ei löydetty, Rostedt kertoo.
Takymetri on maanmittauksessa käytettävä mittalaite, jolla kaikki löydöt voidaan kartoittaa hyvin tarkasti, vaikkapa kämmenen alalta. Löytölevintä viittaa Rostedtin mukaan suorakulmaiseen muotoon.
– Miten se kuvio syntyisi sinne puolen metrin syvyyteen? Jos ne löydöt loppuvat kuin seinään, niin siinä on todennäköisesti ollut seinä, Rostedt toteaa.
Asutus on 10 500 vuotta vanhaa
Sekoittumattomuus tarkoittaa puolestaan sitä, että kyseisellä paikalla ei ole ollut asutusta kuin yhtenä ajanjaksona. Monissa varhaismesoliittisissa paikoissa tehdään löytöjä eri ajanjaksoilta, kun ihmiset ovat asuneet siinä pitkään.
