Joutsenon Kuurmanpohjassa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt suorakaiteen muotoinen osittain maahan kaivettu asumus, jonka rakennustapa on toistaiseksi tuntematon. Talo on ajoitettu arkeologisten löytöjen perusteella 10 000 vuoden päähän. Aiemman teorian mukaan pysyvää asutusta on syntynyt Suomeen vasta useita tuhansia vuosia myöhemmin.
Kuurmanpohjassa kaivauksia tehneen Kainuun museon arkeologi Tapani Rostedtin mukaan löytö on poikkeuksellisen tärkeä koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa.
Hänen mukaansa löytö voi osoittaa, että asutus varhaisella mesoliittisella kaudella ei ollutkaan niin liikkuvaa, kuin aiemmin on ajateltu.
Kaivauksissa löytyi suorakaiteen muotoinen talonpohja, josta ei näy maan päälle mitään
– Paikka on täysin sekoittumaton ja takymetrillä talteen otetut löydöt viittaavat suorakaiteen muotoiseen taloon, joka on osittain kaivettu maahan. Mitään jäänteitä hirsistä ei löydetty, Rostedt kertoo.
Takymetri on maanmittauksessa käytettävä mittalaite, jolla kaikki löydöt voidaan kartoittaa hyvin tarkasti, vaikkapa kämmenen alalta. Löytölevintä viittaa Rostedtin mukaan suorakulmaiseen muotoon.
– Miten se kuvio syntyisi sinne puolen metrin syvyyteen? Jos ne löydöt loppuvat kuin seinään, niin siinä on todennäköisesti ollut seinä, Rostedt toteaa.
Asutus on 10 500 vuotta vanhaa
Sekoittumattomuus tarkoittaa puolestaan sitä, että kyseisellä paikalla ei ole ollut asutusta kuin yhtenä ajanjaksona. Monissa varhaismesoliittisissa paikoissa tehdään löytöjä eri ajanjaksoilta, kun ihmiset ovat asuneet siinä pitkään.
Kuurmanpohjan Hiekkasillan viime ja tämän vuoden kaivauksissa tehdyt löydöt ovat kaikki samalta aikakaudelta ja pystytty ajoittamaan noin 10 500 vuoden taakse. Ajoitus on tehty paitsi radiohiiliajoituksella paikalla löydetystä palaneesta luusta, myös muinaisen Ancylusjärven rannansiirtymän perusteella.
– Lisäksi kolmantena ajoituksena toimii kvartsiteknologia. Puhutaan siis ajanjaksosta 8 300–8 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua, Rostedt selventää.
Kvartsiteknologialla Rostedt viittaa idästä saadusta piikivestä luopumiseen ja siirtymiseen paikallisesta kvartsista tehtyihin työkaluihin, joita on löytynyt alueelta.
Kuurmanpohjan aluetta on tutkittu jo 20 vuotta
Ensimmäiset kaivaukset Kuurmanpohjan alueella tehtiin jo vuonna 2000. Silloiset koekaivaukset aloittivat arkeologi Timo Jussila ja Tarton yliopiston arkeologian professori Aivar Kriiska. Tapani Rostedt liittyi mukaan Kuurmanpohjan kaivauksiin vuonna 2007 tai 2008. Myöhemmin Jussilan jättäydyttyä pois Rostedt ja Kriiska ovat jatkaneet kahdestaan.
Viitteitä asumuksista jo aiemmissa kaivauksissa
Aiemmissa kaivauksissa läheisissä kohteissa Saarenoja 2:ssa ja Muilamäessä löytyi myös merkkejä osittain maahan kaivetuista asumuksista, kuten Hiekkasillastakin.
– Mutta koska niiden muodot olivat epämääräisiä, niistä löydöistä ei silloin hehkutettu kovasti, Rostedt toteaa.
Mutta kun Hiekkasillasta löytyi vastaavanlainen suorakaiteen muotoinen talo, on Rostedtin mukaan vaikea enää löytää argumentteja, jotka tyrmäisivät pysyvän asutuksen teorian.
Talo on voitu tehdä hirsistä tai puista
– Itse ajattelen, että että suorakaide olisi järkevintä tehdä kaadetuilla puilla. Oliko ne sitten salvottu hirsirakenteeksi tai ei, se on eri asia, Rostedt kommentoi Ylen uutista, jonne häneltä lipsahti sana hirsi.
Mitään jäänteitä hirsistä ei löydetty.
–Jos ne on vain hakattu määrämittaiseksi, upotettu maahan ja laitettu limittäin niin etteivät ne sorru, se kyllä onnistuu, Rostedt jatkaa.
Mutta toistaiseksi Rostedtin mukaan todistamisen ongelmana on se, että mahdollisista talon puurakenteista ei ole mitään jäljellä. On vain löydöt, jotka rajoittuvat suorakaiteen muotoiselle alueelle. Rostedt tulkitsee tämän ainoastaan niin, että on täytynyt olla hirsikehikko.
– Mutta tämä on tällä hetkellä vain teoriaa. Me emme pysty siitä ihan varmasti sanomaan oikeastaan mitään, ennen kuin kaikki näytteet tutkitaan, Rostedt sanoo.
Paikalta on otettu yli kaksi tuhatta näytettä, jotka pitää analysoida, ennen kuin palapelistä saa jotain varmemmin irti.
Löytö on arvokas historian tietämyksen kannalta
Rostedtin mukaan löytö kumoaa aiemman teorian, jonka mukaan silloiset ihmiset liikkuivat paljon ja asuivat vain kevytrakenteisissa kotamaisissa asumuksissa.
–Aiemmassa tulkinnassa ihmiset tulivat tänne ja tekivät vain nopeita tiedusteluretkiä paikasta toiseen. Tämä uusi löytö viittaa sen sijaan järjestelmälliseen ja suunnitelmalliseen liikkumiseen, sekä mahdollisesti asumiseen yhdellä paikalla pidemmän aikaa, Rostedt sanoo.
Rostedtin mukaan asiasta voi tehdä erilaisia teorioita, mutta löytö avaa aivan eri lailla näkymän varhaisimpaan asutusvaiheeseen Suomessa.
–Mutta korostan, että tutkimukset ovat vasta alussa. Nyt on jo toistakymmentä vuotta tehty sitä tutkimusta, ja se vaatii edelleen lisätutkimusta. Arkeologia ei tule koskaan valmiiksi, ennen kuin me löydetään aikakone, Rostedt naurahtaa.
Arkeologisesta löydöstä uutisoi ensin YLE.