Vuoden 2017 verotiedot julkaistaan torstaina. Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan suurimmat yllätykset tulevat pääomatuloissa.
Video: Viime vuonna keskustelua herätti Supercell-omistajien jättitulot ja myös niistä verojen maksaminen Suomeen.
Suurin vaihtuvuus tulee Lehtisen mukaan tapahtumaan pääomatulopuolella. Perinteisesti pääomatulojen kärkeen on noussut perustamansa yrityksen myynyt henkilö, joka saa ison myyntivoiton myydessään koko elämäntyönsä eteenpäin.
– Näin sen listan kärkeen tulee joka vuosi vähän eri ihmisiä. Se myös kuvaa sitä, miten pääomatulot ovat erityyppisiä kuin palkat. Toisaalta siellä on myös vakiokasvoja, joilla on vuodesta toiseen esimerkiksi suuria osinkotuloja.
Pörssipomot palkkakärjessä
Lehtinen mainitsee Supercellin, jonka useat johtajat nousivat viime vuonna pääomatulokärkeen yrityskaupan myötä.
– Supercellin johtajat ovat esiintyneet myös ansiotulokärjessä, mikä on ehkä vähän poikkeuksellista. He ovat maksaneet erittäin korkealla prosentilla veroja myös ansiotuloistaan.
Ansiotulopuolella listan kärjen ennustaminen on selvästi helpompaa.
– Eniten ansiotuloa saavat henkilöt ovat esimerkiksi pörssiyhtiöiden johtajia.
Lehtinen sanoo, että suurten pääomatulojen verotusprosentti on tyypillisesti 34, joka on korkein pääomatuloprosentti.
Suurissa ansiotuloissa veroprosentti on huomattavasti korkeampi.
– Tyypillisesti veroprosentti on vähän yli 50.
Lehtinen muistuttaa, että yritysjohtajilla voi olla paljon tulossidonnaisia eriä palkassa, joten sen myötä palkkatulotkin voivat vaihdella suuresti vuosittain.
– Palkkiojärjestelmiä on monenlaisia, mutta ansiotulona kaikki työssä kerrytetyt verotetaan, on ne sitten optioita tai vaikka osakepalkkiotuloja.
Nollatuloihin monia syitä
Ihmetystä voi myös herättää varakkaaksi aiempien vuosien tulotietojen perusteella tiedetyn henkilön nollatulot. Lehtisen mukaan tähän voi olla monia syitä. Esimerkkinä hän mainitsee listaamattoman yrityksen omistajan, joka ei nosta osinkoa.
– Jos et yksinkertaisesti nosto tuloa yrityksestä, ei sitä myöskään veroteta.
Lehtisen mukaan varoja voi olla kiinni myös rahastoissa, joita verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun rahat nostetaan ulos. Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi varakkaillekaan ihmisille ei joka vuosi kerry suuria tuloja.
Korkotuotot verotetaan suoraan pankissa, joten nekään eivät näy julkisissa verotiedoissa.
– Koroilla nyt monikaan ei ole saanut viime vuosina suuria tuloja, koska korot ovat lähellä nollaa. Mutta silloin kun korkoja maksetaan, niin tuloveroissa ne eivät silloinkaan näy.