Ihmisen paras kaveri, uskollinen lemmikki, voi joskus toimillaan pelastaa omistajansa tai jopa vieraan ihmisen hengen. Vuosittain tällaisia tapauksia on useita, ja Kennelliitto palkitsee Sankarikoira-arvonimellä vaihtelevan joukon karvakuonoja.
Tänä vuonna Kennelliitto myöntää Sankarikoiran arvon 17 koiralle. Lisäksi 17 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä.
Sankaruus ei katso karvan väriä eikä koiran kokoa. Arvonimi myönnetään tänä vuonna niin pienelle seurakoiralle kuin työssään harjaantuneelle poliisikoiralle.
– Sankarikoirat ovat arkemme todellisia sankareita, ja meidän jokaisen kotoa voikin löytyä sankarikoira. Kennelliitto on iloinen saadessaan osoittaa arvostuksensa näille upeille koirille, jotka ovat tehneet kunnioitettavan työn pelastaessaan ihmishenkiä, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni Kennelliiton tiedotteessa.
Koirat myös pelastivat ihmishenkiä varoittamalla ajoissa sairaskohtauksista, löytämällä huonokuntoisia eksyneitä henkilöitä ja pelastamalla hengenvaarallisista tilanteista.
"Ilman Rexiä perhe ei olisi hengissä"
Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka pelastivat ihmisiä tulipalolta.
Kennelliiton tiedotteen mukaan yksi näistä oli valkoinenpaimenkoira Rex, joka pelasti perheensä tulipalolta. Sunnuntainen saunailta oli vähällä käydä kohtalokkaaksi.
"Äiti oli uppoutunut tietokoneella kirjoittamiseen, kun Rex tuli vinkumaan ja läähättämään työhuoneeseen. Äiti luuli, että koiralla on kova hätä tarpeilleen ja lähti päästämään Rexiä ulos. Keittiössä äiti huomasi takkahuoneen olevan savun vallassa ja saunan ilmiliekeissä. Hän kiirehti yläkertaan herättämään tyttöä. Tytär, äiti ja Rex pääsivät viime hetkellä ulos palavasta talosta. Palokunta sai sammutettua palon niin, että runkorakenteet jäivät lähestulkoon ehjäksi, mutta melkein kaikki irtaimisto tuhoutui."
Äiti arvelee, että ilman Rexiä perhe ei olisi hengissä.
Myös prahanrottakoira Rico pelasti omistajansa tulipalolta.
"Lokakuisena iltana Rico alkoi yhtäkkiä haukkua eikä kielloista huolimatta lopettanut haukkumista. Ricon omistaja nousi ylös sohvalta, jolloin hän haistoi hieman savun hajua. Hän olisi lähtenyt tarkastamaan tilannetta pation kautta, mutta Rico haukkui rappukäytävän ovelle. Samaan aikaan ovikello soi ja mieshenkilö huusi varoittaen tulipalosta. Rico lakkasi haukkumasta vasta, kun omistaja oli päässyt ulos rappukäytävästä koirien kanssa. Kolmikerroksisen kerrostalon seinänaapurissa oli levinnyt palo pation kautta viereiseen asuntoon. Omistaja on kiitollinen, ettei Rico lakannut haukkumasta käskyistä huolimatta."
Englanninbulldoggi Rikin emäntä heräsi loppiaisyönä siihen, että Riki tuli hänen viereensä sänkyyn haukkumaan. Samalla nainen huomasi, että katosta kuuluu outoa pauketta ja veden valumista.
Mediahub
"Tässä vaiheessa välikatto heidän yläpuolellaan oli jo tulessa ja lieskat olivat polttaneet makuuhuoneen viereisen ilmalämpöpumpun putket poikki. Rikin emäntä lähti tarkistamaan taloa huomaten koko terassin takaseinän olevan tulessa. Emäntä otti kaksivuotiaan poikansa sängystä ja he pakenivat yhdessä ulos. Palovaroitin alkoi hälyttää vasta kun savu painui ulkoapäin sisälle."
Emäntä kokee, että Riki toiminnallaan sai hänet hereille ja pelasti heidät.
Myös labradorinnoutaja Lumi, englanninspringerspanieli Nero ja monirotuinen Haiku ansioituivat Kennelliiton mukaan uhkaavassa tulipalotilanteessa.
Myös 17 kunniamainintaa
Kunniamaininnalla palkitaan australianpaimenkoirat Vilma ja Rita, suomenlapinkoira Heta, irlanninsusikoira Roi, owczarek podhalanski Aatu, shetlanninlammaskoira Miro, australianterrieri Minni, saksanpaimenkoira Milla, snautseri Miina, pitkäkarvainen collie Rami, sileäkarvainen noutaja Niilo, pitkäkarvainen collie Niilo, australiankarjakoira Atlanmonto, monirotuinen Frico, portugalinpodengo Iisa, monirotuinen Remsu ja kääpiösnautseri Kerttu.
"Eräänä yönä Lumi herätti emäntänsä voimakkain kuonon tökkäisyin ilmeisesti savunhajun huomattuaan. Palovaroitin, joka sijaitsee viereisessä kodinhoitohuoneessa, ei ollut vielä lauennut. Omistajan avatessa seuraavan huoneen eli teknisen tilan oven vastaan puski paksu kellertävä savumassa ja kuumuus. Myös kodinhoitohuoneen palovaroitin alkoi hälyttää. Talon yleissyttyminen oli vain minuuttien kysymys, mutta ripeä alkusammutus riitti tulen tukahduttamiseen. Emäntänsä ja isäntänsä lisäksi Lumi pelasti myös yläkerrassa nukkuneen pojan."
Myös Nero esti tulipalon leviämisen koko asuntoon.
"Sauna oli laitettu päälle ja Neron kanssa lähdettiin iltalenkille. Kun Nero ja sen isäntä palasivat iltalenkiltä, ei mennyt kauankaan kun Nero lähti muristen ja haukkuen pesuhuoneeseen ja jäi sinne haukkumaan. Isäntä meni katsomaan haukkumisen syytä ja huomasi saunan kiukaan olevan ilmiliekeissä. Ilman Neroa tuli olisi voinut levitä ja koko asunto olisi voinut palaa. Neron ansiosta tilanteesta selvittiin vain pintavaurioilla. Palovaroittimet alkoivat hälyttää vasta, kun tuli oli saatu jo sammutettua."
Monirotuinen Haiku herätti omistajansa erään kerran aamuyöllä vinkumalla ja tökkimällä tätä kuonollaan. Omistajan herätessä talon alakerta oli jo liekeissä. Omistajat pääsivät kuitenkin yläkerran oven kautta ulos Haikun sankarillisen toiminnan ansiosta.
Esko yritti varovasti töniä lasta takaisin sisälle
Usein koira havaitsee uhkaavan ja hengenvaarallisen tilanteen jo paljon ennen omistajaansa.
Esimerkiksi monirotuinen Halla reagoi outoon tilanteeseen ja pelasti tällä emäntänsä häkämyrkytykseltä. Perheen emäntä oli jäänyt Hallan kanssa nukkumaan takkahuoneeseen, sillä perheellä oli hoidossaan toinen koira.
"Isäntä nukkui eri puolella taloa muiden koirien ja hoitokoiran kanssa. Illalla poltettiin takkaa, ja isäntä oli laittanut pellit kiinni katsottuaan, ettei pesässä näy enää mitään hehkuvaa. Halla alkoi tökkiä emäntäänsä hereille aamulla noin kuuden aikoihin. Emäntä heräsikin Hallan toimesta ja alkoi ihmetellä heikkoa oloaan. Emäntä pääsi juuri ja juuri nousemaan ylös päästääkseen Hallan ulos. Oven avattuaan hän kaatui pihan laatoitukselle ja menetti tajuntansa. Raikkaan ilman ansiosta hän kuitenkin virkosi ja hakeutui eri puolella taloa nukkuvan isännän luokse. Paikalle kutsuttiin ambulanssi ja mittaukset osoittivat, että Hallan emännällä oli 30 %:nen häkämyrkytys."
Perhe on varma, että Halla pelasti toiminnallaan emäntänsä hengen, sillä isäntä olisi nukkunut vielä useamman tunnin toisella puolella taloa.
Saksanmetsästysterrierit Wody ja Wolf toimivat urheasti tilanteessa, jossa niiden isäntä kohtasi karhun tavallisella metsälenkillä.
Omistajan mukaan kohtaamisessa olisi voinut käydä paljon pahemmin ilman Wodyn ja Wolfin rohkeaa toimintaa.
– Ei sitä tiedä mitä se karhu olisi tehnyt. Ei siinä kyllä paljon olisi maate ehtinyt paneutua leikkimään kuollutta, ei sitä omat hermoni olisi kyllä kestänyt, isäntä sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Lue koko tarina täältä.
Serra de airesinpaimenkoira Banja pelasti emäntänsä jäämästä lumikinoksen alle. Banjan emäntä oli lähtemässä käyttämään koiria ulkona, kun Banja alkoi murista matalaa varoitusmurinaa, jota se omistajansa mukaan tekee hyvin harvoin.
"Emäntä ei kuullut mitään erikoista. Hän nappasi takin naulasta ja oli avaamassa ovea, kun Banja aloitti varoitushaukun ja esti emäntäänsä menemästä ovelle. Emäntä kurkisteli ikkunoista, muttei nähnyt mitään. Emäntä lähti uudestaan kohti ovea ja Banja meni jälleen hänen eteensä haukkumaan. Yhtäkkiä mökki alkoi tutista ja kuului jylisevä ääni. Lumet putosivat katolta alas siihen paikkaan, jossa emäntä aina aamuisin seisoo, kun koirat käyvät ulkona."
Banjan emäntä uskoo, että olisi jäänyt lumen alle ellei Banja olisi varoittanut häntä.
Rhodesiankoira Esko sen sijaan pelasti perheen pienen lapsen.
"Perheen äiti heräsi keskellä yötä siihen, kun Esko kävi tönimässä kuonollaan häntä hereille. Äiti komensi Eskoa menemään takaisin maaten. Esko poistuikin, mutta palasi pian takaisin tönimään emäntäänsä. Äiti kuunteli vielä puoliunessa, kuinka kuulosti aivan kuin Esko juoksisi ulko-ovesta pihalle. Äiti meni eteiseen laittamaan ovea kiinni ja kutsui Eskoa takaisin sisään, mutta se ei välittänyt huudoista. Koira kävi vain ovella kääntymässä ja juoksi takaisin pihaan. Silloin perheen äiti huomasi pimeässä pienen hahmon, jota Esko yritti varovasti töniä takaisin sisälle. Hahmo oli toinen perheen viisivuotiaista kaksostyttäristä. Äiti juoksi lapsen luo. Tyttö oli täydessä unessa, hän oli kävellyt unissaan ulos keskelle pimeää pihaa. Äiti kaappasi tytön syliin ja toi hänet sisälle takaisin sänkyyn peittojen alle. Äiti seuraili lasta jonkin aikaa ja myös Esko tuijotti tyttöä tiiviisti eikä hievahtanutkaan hänen vierestään. Viimein kun äiti uskalsi mennä itse takaisin nukkumaan, hän huomasi, että Esko oli kiivennyt tytön viereen, ikään kuin varmistaakseen ettei lapsi enää poistu sängystään. Äiti mietti, miten olisi käynyt, ellei Esko olisi tullut häntä herättämään."
Nelli vaistosi infarktin ja herätti vanhemmat ajoissa
Labradorinnoutaja Nelli reagoi perheen isän sairaskohtaukseen ja pelasti tämän toiminnallaan.
"Eräänä aamuna Nelli oli tullut makuuhuoneeseen herättämään perheen äitiä. Tämä luuli koiran haluavan ulos tarpeilleen, mutta koira menikin tökkimään perheen isää hereille. Kun Nelli sai isän hereille, tämä kertoi rintakivusta, oli tuskanhiestä märkä ja huonovointinen. Isä oli saanut nukkuessaan sydäninfarktin ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, jossa hänelle tehtiin välittömästi pallolaajennus. Nelli pelasti isän hengen, kun vaistosi infarktin ja herätti vanhemmat ajoissa."
Coton de tulear Demi huomasi isäntänsä alhaisen verensokerin ajoissa. Demin isäntä sairastaa kakkostyypin diabetesta.
"Demi tuli yöllä isäntänsä viereen sänkyyn vinkumaan. Kun isäntä ei heti herännyt, Demi hyppäsi tämän päälle tuijottamaan kasvoja. Pian isäntä heräsi ja huomasi, että olo oli erittäin heikko ja hiostava. Hän ymmärsi verensokeriarvonsa olevan hyvin alhaalla. Isäntä lähti keittiöön hakemaan ruokaa ja Demi seurasi perässä. Demi vahti vieressä, kun isäntä söi hedelmiä ja kun tämä oli syönyt, Demi lähti takaisin nukkumaan. Verensokeriarvo oli mitatessa vaarallisen alhaalla, joten on Demin ansiota, ettei mitään vakavampaa päässyt tapahtumaan."
Myös rottweiler Bimbu osasi herättää emäntänsä yöllä tämän verensokeriarvojen laskettua.
"Emäntä ei aluksi herännyt Bimbun herätysyrityksistä huolimatta, sillä hänen verensokerinsa oli päässyt tippumaan todella matalalle. Bimbu ei jättänyt emäntäänsä nukkumaan, vaan hyppäsi sänkyyn ja nosti tämän ylös, eikä antanut mennä uudelleen makuulle. Tämän jälkeen se huolehti, että emäntä lähtee alakertaan syömään jotakin. Bimbu on epävirallinen hypokoira, se on opetettu kotioloissa toimimaan ja huolehtimaan emännästään. Vastaavia tilanteita on tapahtunut useasti."
Rita ja Piki löysivät eksyneet vanhukset
Jos koira alkaa lenkillä käyttäytyä oudosti, voi taustalla olla muutakin kuin huono käytös. tämän todistavat Rita, Piki ja Väinö.
Saksanpaimenkoira Rita oli lenkillä metsäpolulla ulkoiluttajansa kanssa. Pian Rita vaistosi jotain ja veti ulkoiluttajan noin 50 metriä polulta syvemmälle metsään. Lumihangesta löytyi makaamasta iäkäs henkilö. Ritan ansiosta ulkoiluttaja sai soitettua hätäkeskukseen ja apua saatiin paikalle.
Ilman Ritaa lumihankeen tuupertunut henkilö olisi jäänyt huomaamatta ja apu olisi tullut paikalle todennäköisesti liian myöhään.
Myös karjalankarhukoira Piki löysi eksyneen. Iäkäs, sekava marjastaja olisi saattanut jäädä ryteikköön kohtalokkaasti, ellei Piki olisi reagoinut häneen niin selvästi.
Metsästysharjoituksissa ollut Piki ei reagoinut omistajiensa huuteluun. Piki löytyi lopulta keskeltä metsän pahinta ryteikköä kuusen alla ja sen vieressä makasi iäkkäämpi mies heikossa kunnossa.
– Mies oli hyvin sekavassa tilassa. Hän ymmärsi, että koira pyörii siinä ympärillä ja hän on saattanut yrittää huutaa meille jotain, kun kuuli auton ääniä. Yritimme taluttaa häntä kohti autoa, mutta miehen jalat eivät kantaneet. Lopulta hälytimme pelastuslaitoksen paikalle ja mies saatiin hoitoon, Pikin omistaja kertoo MTV Uutisille.
Lue koko tarina täältä.
Sankarikoiran arvonimen saa myös yksi poliisikoira, saksanpaimenkoira Väinö. Väinö on löytänyt kaksi maastoon eksynyttä ihmistä.
Ensimmäisellä kerralla Väinö löysi ihmisen talvella vaikeakulkuisesta maastosta.
"Väinö otti ohjaajansa kanssa tehtävän vastaan kello 15. Väinö sai kohteesta vainun ja johdatti ohjaajansa 3 kilometriä sivuun metsäautotieltä. Lopulta Väinö löysi etsityn henkilön kuusen alta kylmettyneenä ilman päällysvaatteita neljän ja puolen tunnin etsintöjen jälkeen."
Toisen kerran Väinö löysi ihmisen kesällä. Väinö oli liikkeellä ohjaajansa kanssa ja he haravoivat heille annettua lohkoa, jolta oli havainto etsittävästä henkilöstä.
"Kuljettuaan vajaan kilometrin matkan pari kääntyi takaisin autolle lopettaakseen etsinnät. Väinö sai kuitenkin hetken päästä vainun ja lähti kulkemaan hajun suuntaan. Hetken päästä ohjaaja löysikin Väinön, joka oli jäänyt odottamaan maasta löytämänsä, lähes tajuttoman henkilön vierelle."
Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Kennelliitto palkitsee Sankarikoirat Koiramessut-tapahtumassa 11. joulukuuta Messukeskuksessa Helsingissä.
*Kursiivilla merkityt kohdat on poimittu Kennelliiton tiedotteesta.