Suomen merenalaisten hylkyjen suojelu tehostuu, kun Museoviraston ja Helsingin yliopiston uusi hylkyindeksi kertoo, mitkä luonnon tai ympäristön riskitekijät uhkaavat noin 500 luokiteltua hylkyä ja miten niiden suojelua voidaan tehostaa.
Ihmisen ja luonnon aiheuttama uhka merenalaisille hylyille on nyt kartoitettu museoviraston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tuore hylkyindeksi kattaa viisisataa historiallista hylkyä Suomen vesillä.
Säännöt ovat näiden hylkyjen osalta selvät.
– Tällaiseen hylkyyn ei saa kajota, sanoo Helsingin yliopiston meribiologi Ari Ruuskanen.
– Noin kahden metrin etäisyydelle voi mennä katsomaan, että kyllä sinne voi sukeltaa ja katsoa, mutta niihin ei saa koskea.
Lue myös: Viime vuonna Suomenlahden pohjasta löytyi mystinen laivan hylky – nyt hylyn alta löytynyt peräpeili paljasti laivan päätähuimaavan iän
Osa hylyistä kuten Vrouw Maria on jo saanut erityisen suojelumerkinnän.
– Siellähän on ympärivuorokautinen valvonta kameroineen ja tutkineen, koska se on niin hyvässä kunnossa. Siellä on lasti, ja aina on joku, joka haluaa käydä hakemassa tämmöisiltä muistoja, Ruuskanen sanoo.
Suomessa on silti tuhansia hylkyjä, joiden lähellä sukeltaminen on mahdollista – ja entistä suositumpaa.
Hylkyjen laajempaa avaamista yleisölle onkin viime vuosina pohdittu, sillä vedenalaiset aarteet haluttaisiin entistä paremmin kansalaisten ulottuville.