Vihreät pitää kynsin ja hampain kiinni jo tehdyistä turvepäätöksistä, keskusta taas haluaisi jonkinlaista joustoa.
Turpeen kohtalo on noussut hallituksen puoliväliriihessä suureksi kiistakysymykseksi.
Myös pääministeri Sanna Marin nosti asian esiin tänään, kun häneltä kysyttiin Säätytalon portailla neuvotteluissa hiertävistä kysymyksistä.
– On myös tämä turvekysymys, joka on äärimmäisen vaikea. Se on hyvin periaatteellinen ja asia, joka on toisille puolueille erittäin iso kysymys, Marin kertoi.
Lue lisää: Pääministeri Marin: "Vaikea on löytää ratkaisua, jos kaikilla ei ole halua"
Hallituksen tavoitteena on puolittaa turpeen käyttö energiamuotona vuoteen 2030 mennessä. Näin todetaan hallitusohjelmassa.
Turpeen verotus lähes kaksinkertaistui vuoden 2021 alusta alkaen.
Lue lisää: Turvealan tuottajat vaativat korvauksia alansa alasajosta: "Homma loppuu kuin seinään"
Hallituksen toimilla mitätön rooli, sanoo asiantuntija
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan turpeen käyttö hupenee nyt liian kovaa tahtia.
– En voi sulattaa ajatusta siitä, että kotimainen energiantuotannon muoto ajetaan ryminällä alas samalla, kun fossiilista tavaraa tuodaan edelleen kattiloihimme ja kasvihuoneiden ja kotieläintilojen tarvitsemaa kasvu- ja kuiviketurvetta joudutaan tähyilemään ulkomailta, Saarikko sanoi avoimessa kirjeessään viikko sitten.
MTV Uutiset haastatteli tuolloin Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista. Hänen mukaansa Suomen veroratkaisut eivät ole pääroolissa turpeen käytön vähenemisessä.
– Ehkä tässä on kärjistystä puoliväliriiheen päin. Ensinnäkään Suomi ei ole ajamassa turvetta alas, vaan se on EU:n päästökauppa, Ollikainen avasi.
– Hallituksen toimilla on tässä aika mitätön rooli, hän jatkoi.
Myös hallitusohjelmassa on tiedostettu päästökaupan rooli.
– Turpeen pääasiallinen energiakäyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa, vaikkakin se säilyy huoltovarmuuspolttoaineena, ohjelmassa todetaan.
Ollikainen arvioi Ylen haastattelussa, että turpeen käyttö laski viime vuonna 25 prosenttia. Hän ei pidä lukua dramaattisena.
Turvetuotannon suora työllistävä vaikutus on noin 2 000 henkilötyövuotta..
Lue myös: Mikä on kehysriihi ja mistä tänään neuvotellaan?
Tukea turvetuottajille?
Kiistasta kimurantin tekee turvetuottajien rooli. Heiltä elinkeino hupenee alta, joten keskusta haluaisi heille taloudellista tukea. Vihreät puolestaan suhtautuu asiaan nihkeämmin.
Työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmä esitti maaliskuun lopun raportissaan, että laitosten tuotannosta verollista olisi ainoastaan 10 000 megawattitunnin ylittävä osa. Tällöin pienemmät laitokset pystyisivät toimimaan helpommin.
– Itse ajattelen, että turvetuottajille voidaan saada yhdessä hyvä näkymä tulevaan. Itse haluaisin täältä sellaisen saada. Mutta jo päätetyistä asioista ei lähdetä tinkimään, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kommentoi kehysriihineuvotteluja perjantaina.
Eli ainakaan verohelpotuksiin vihreät eivät tunnu olevan valmiita.
Käytännössä turvetuottajien tilannetta voisi siis helpottaa suoralla tuella tai verohelpotuksilla.
Oman sekoituksen soppaan tuo myös puolueiden kannatus ja lähenevät kuntavaalit.
– Nyt tässä keskustalla on painetta näyttää, että turveyrittäjistä ja -alueista pidetään huolta. Vihreidenkin kannatus on ollut alamaissa, joten vihreilläkin on painetta näyttää, että ilmasto- ja ympäristökysymykset edistyvät tämän hallituksen aikana, arvioi politiikan toimittaja Ossi Rajala MTV Uutiset Livessä.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat tänään neuvottelemaan Säätytaloon. Tunnelmat olivat vakavat neuvotteluihin mennessä.