Kehysriihessä päätetään Suomen talouspolitiikan tulevista suurista linjoista. Käytännössä poliitikot siis laativat suunnitelman tuleville vuosille ja linjaavat, mihin verorahoja käytetään.
Hallituksen kehysriihi on parhaillaan kolmatta päivää käynnissä Helsingin Säätytalolla.
Jokakeväisessä kehysriihessä poliitikot tekevät linjauksia siitä, mihin suomalaisten verorahoja tulevina vuosina käytetään.
Hallitus on hallituskautensa alussa sitoutunut julkisen talouden kehyksiin, jotka määrittelevät rajaa sille, kuinka paljon rahaa valtio voi kunakin vuonna käyttää.
Kehysriihen neuvotteluissa hallitus tekee päätöksiä näiden kehysten puitteissa. Riihessä laaditaan julkisen talouden suunnitelma neljälle seuraavalle vuodelle, siis tällä kertaa vuosille 2022–2025.
Tarkemmin kunkin vuoden budjetista päätetään hallituksen budjettiriihessä, joka ajoittuu alkusyksyyn.
Nykyiselle hallitukselle tämän vuoden kehysriihi merkitsee puolivälin krouvia, joten neuvotteluista käytetään myös nimitystä puoliväliriihi.
Puoliväliriihessä hallituksilla on ollut tapana tarkastella, mitä kaikkea hallitusohjelmasta on jo ehditty toteuttaa ja mitä tulevien vuosien aikana on vielä tehtävä.
Palaako Suomi kehyksiin?
Viime vuonna kehysriihi järjestettiin erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun koronapandemia oli aivan hiljattain levinnyt Suomeen ja herättänyt kauhua maailmantaloudessa.
Sanna Marinin (sd.) hallitus oli hieman aiemmin ilmoittanut, että hallitus voisi poikkeuksellisesti irroittautua kehyksistä. Suomi pystyi näin ottamaan paljon lisää velkaa, jonka avulla hallitus on pyrkinyt siihen, ettei väliaikainen koronakriisi vahingoittaisi Suomen taloutta pysyvästi.
Vuoden 2020 kehysriihessä hallitus lupasi esimerkiksi kunnille yli miljardin euron tukipaketin, päätti tukea yrityksiä ja antaa Huoltovarmuuskeskukselle lisää rahaa suojavarusteiden hankintaan sekä laati julkisen talouden suunnitelman vuosille 2021–2024.
Tämän vuoden kehysriihen yhteydessä etenkin keskusta on vaatinut julkisesti, että Suomi palaisi noudattamaan hallitusohjelmassa määriteltyjä kehyksiä.
Neuvotteluissa työllisyystoimet, verot ja turve
Neuvottelut eivät kuitenkaan ole helppoja, sillä kehysriihessä voidaan päättää mitä erilaisimmista talouspolitiikan asioista, ja kaikki puolueet haluavat edistää tärkeäksi katsomiaan asioita.
Tämän vuoden kehysriihessä vääntöä on ollut esimerkiksi siitä, mitä hallituksen pitäisi tehdä, jotta Suomeen syntyisi lisää työpaikkoja.
Puolueet neuvottelevat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan muokkaamisesta sekä lisärahoista tutkimukseen.
Yhdessä työryhmässä hallituspuolueiden poliitikot keskustelevat siitä, pitäisikö eri veroja korottaa tai laskea.
Yksi julkisuudessa esille noussut kysymys on turve: etenkin keskusta ja vihreät ovat eri linjoilla siitä, miten turveyrittäjiä pitäisi tukea, kun turpeen käyttö on vähentynyt oletettua nopeammin.