Viherkatot eivät ole vieläkään tehneet läpimurtoaan Suomessa, mutta niiden odotetaan lisäävän suosiotaan lähivuosina. Yliopistot kehittävät ratkaisuja Suomen olosuhteisiin, ja jotkin kaupungit edistävät kaavamääräyksillä sekä rakennusohjeilla viherkattoja. Alalle on tullut kaupallisia toimijoita.
Viherkattojen yleistymistä hidastavat osaamisen ja uskalluksen puute, pelko vesivahingoista sekä muita kattoja korkeammat perustamiskulut. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kattojen yhteiskunnalliset hyödyt ylittävät kuitenkin niiden kustannukset.
Viherkatoille eli elävillä kasveilla peitetyille katoille on nyt uutta tilausta, sillä ne sitovat vettä ja vähentävät kaupunkitulvia säiden ääri-ilmiöiden lisääntyessä.
– Ihmettelen, jos viherkatot eivät yleisty. Ne ovat jo globaali trendi. EU rahoittaa miljoonilla euroilla luontoperustaisia ratkaisuja, joihin kuuluvat myös viherkatot, pohtii ympäristötieteen dosentti Susanna Lehvävirta. Hän vetää Helsingin yliopiston viherkattoja kehittävää Viides ulottuvuus -tutkimusohjelmaa.
Työryhmä on esimerkiksi saanut selville, että elämä katoilla on rikasta. Niistä on löydetty yli 200 kasvilajia ja kaikkia selkärangattomien pääryhmiä.
Niitystä ei syntynyt nurmikkoa
Aina viherkatto ei valmistu, vaikka se on ollut mukana rakennuksen suunnittelussa. Investoija voi pitää kattoa riskinä ja hylätä sen.
Joskus taas toteutunut katto ei vastaa alkuperäisiä tavoitteita. Eräässä kohteessa viherkatolle oltiin perustamassa kukkiva niitty siemenkylvöllä. Arkkitehdin visio ei kuitenkaan edennyt huollosta vastaaville.
– Kattoa ajettiin ruohonleikkurilla ja ihmeteltiin, miksi sinne ei nouse siistiä nurmikkoa.