"Vihasin häntä hänen elämänsä 18 ensimmäistä kuukautta" – tuskastunut äiti kertoo, miltä tuntuu, kun ei tunne rakkautta lastaan kohtaan

Anonyymina pysyttelevä äiti toivoo, etteivät vanhemmat tuomitsisi häntä, vaan yrittäisivät auttaa häntä löytämään ratkaisun tähän sisintä kalvavaan ongelmaan. 

Äiti kertoo päättäneensä yhdessä aviomiehensä kanssa, että kahden lapsen jälkeen heidän lapsilukunsa olisi täysi. Ehkäisyä käyttänyt äiti ei tiennyt olevansa raskaana, ennen kuin lapsi alkoi liikkua hänen vatsassaan. Kolmas raskaus oli edennyt niin pitkälle, että abortti ei ollut enää mahdollinen. Uutinen sekä raskaudesta että abortin mahdottomuudesta tulivat naiselle todellisena järkytyksenä, eikä hän missään nimessä olisi halunnut käydä vauva- ja taaperoikää enää uudelleen läpi.

– Minusta tuntuu kamalalta sanoa tätä, mutta toivoin raskaudessa ilmenevän vakavia ongelmia, sillä ne olisivat mahdollistaneet abortin, nainen kirjoittaa.

LUE MYÖS SUOMALAISÄIDIN KIRJOITUS KOTIÄITIYDEN VAIETUSTA PUOLESTA: Kolumni: Kotiäitiys on perseestä - palasin töihin, kun lapseni oli puolivuotias

Lapsi oli kuitenkin terve, ja äidin täytyi vain hymyillä ja ottaa vastaan onnitteluja, joita hän ei olisi toivonut saavansa. Asiat pahenivat entisestään, kun juuri ennen poikavauvan syntymää nainen irtisanottiin laittomasti työpaikastaan raskauden vuoksi.

Äidinvaistot eivät heränneet lapsen syntymän myötä

Kotiäidiksi vasten tahtoaan jäänyt äiti ymmärsi pian sen, että kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Hänen vanhemmat lapsensa olivat olleet vähään tyytyväisiä ja nukkuneet yönsä kunnolla, toisin kuin perheen uusi tulokas, jonka koliikki valvotti vanhempia lapsen ensimmäiset 15 elinkuukautta.

– Vihasin häntä hänen elämänsä 18 ensimmäistä kuukautta. En halua olla röyhkeä niitä kohtaan, jotka ovat kokeneet menetyksen tällä tavoin, mutta ollakseni rehellinen minun täytyy myöntää, että minulla ja miehelläni on ollut kausia, jolloin uskoimme tuntevamme vain helpotusta, jos hän olisi kuollut nukkuessaan.

Äiti myöntää, että samaan aikaan kun hän rakastaa vanhempia tyttäriään, perheen kuopus on hänelle vain joku, jota hän hoitaa velvollisuudentunnosta. Vaikka usein rakkauden ja äidinvaistojen kerrotaan heräävän lapsen syntymän jälkeen, pojan kohdalla näin ei kuitenkaan käynyt, eikä hän voi vieläkään aidosti sanoa rakastavansa kuopustaan, vaikka lapsi on jo kolmevuotias. 

Asian kanssa päivittäin kamppaileva äiti kertoo puhuneensa asiasta jo kahden terapeutin kanssa, mutta ei ole vielä löytänyt apua ongelmaansa, joka ilmenee muun muassa lasten eriarvoisena kohteluna. Voi olla, että äiti ei välttämättä löydä koskaan apua ongelmiinsa, sillä moni avunpyyntöön kommentoinut käyttäjä kertoo kokeneensa samanlaisia tunteita, jotka eivät ole hellittäneet koskaan.

Lähde: Mirror  

***