Valtiovarainministeriön, oikeusministeriön ja Åbo Akademin yhteistyönä on laadittu raportti suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä sananvapauden näkökulmasta. Kansalaispaneeli-raportti selvittelee vihapuhetilannetta Suomessa ja ideoi keinoja sen kitkemiseen. Erityisesti on tarkoitus suojata julkisissa ammateissa toimivia ihmisiä vihapuheelta.
Julkiseen virkaan tai poliittiseen vastuuseen pyrkivien pitää kestää kritiikkiä. Paksu nahka on perusvaatimus näissä tehtävissä, mutta kaikkea ei tarvitse kestää edes viran puolesta.
– On täysin oikein ja sallittua kritisoida päätöksiä, ja se pitää kestää. Sen sijaan ei ole demokratian mukainen vaikutuskeino väittää, että päätös on huono, koska sen takana on lehmä tai jotakin vastaavaa, sanoo Mankkinen.
Vihapuheessa käydään kiinni ihmiseen asioiden sijaan, ja joissakin tapauksissa uhka on levinnyt ulos internetistä reaalimaailmaan asti.
– Vihapuheen kohteina olleita on seurattu julkisissa liikennevälineissä ja heidän kotejaan on lähestytty. Tämä on uhrille raskasta, sanoo Mankkinen.
Lue myös: Oikeustieteen tohtori suoltaa kritiikkiä vihapuheen vastaiselle paneelille: "Tämä on hysteriaa" – MTV:n Uutisaamussa pohdittiin, onko lakimuutokselle tarvetta
Sananvapaus on laaja, muttei rajaton
Vihapuheen kitkijät saavat helposti vastaansa argumentit sananvapaudesta ja mielipiteenvapaudesta.
– Ne ovat arvokkaita vapauksia, eikä niitä haluta kaventaa, sanoo Mankkinen.
Hän kuitenkin muistuttaa, että sananvapaus on aina suhteellinen vapaus. Sitä ei saa väärinkäyttää.
– Esimerkiksi minä en saa käyttää sananvapauttani niin, että toinen ihminen ei enää uskalla sanoa mitään. Silloinhan minä tulen rajoittaneeksi hänen sananvapauttaan. Sananvapaus ei ole vain kovaäänisimpien ja hyökkäävimpien oikeus, avaa Mankkinen sananvapauden suhteellisuutta.
10:16
