Vievätkö vanhukset nuorten työt? Kolme senioria kertoo, mikseivät halua jäädä eläkkeelle: "Ehkä olen hieman hitaampi kuin nuoret"

Logistiikka-alan insinöörinä pitkän työuran tehnyt Risto Mäkinen, 67, kouluttautui korjausrakentajaksi jouduttuaan lomautetuksi eläkeiän kynnyksellä. Kouluttautumista edelsi työnhakurumba. 

Tein varmaan 50 hakemusta, kun jäin työttömäksi, enkä päässyt yhteenkään haastatteluun.  

– En ymmärrä tämän maan työnantajia, kun ei arvosteta yli 50-vuotiaita. Siinä hukataan valtavasti tietotaitoa.  

Rakennushommia kuitenkin riitti. Ensin Mäkinen teki työkeikkoja kevytyrittäjänä. Viime keväästä lähtien hän on tehnyt töitä senioreita työvoimaksi välittävän ViiskytviisPlus -palvelun kautta. 

– Eläkeläisenä työskentelyssä on myös se mukava puoli, että ei tarvitse joka hommaan lähteä, kun on se eläke.   

"En halua, että minulle käy niin"

Työkeikkojen määrät vaihtelevat kausittain. Kesällä Mäkinen teki jopa 40-tuntista viikkoa, kun nyt syksyllä töitä on ollut 10–15 tuntia kuukaudessa.

Mäkinen arvelee, että voisi olla vielä viisikin vuotta töissä, jos terveyttä piisaa. Silloin hän olisi 73-vuotias.  

– Kun eläkkeellä kiikkustuoliin istut, niin siinä istut siiten loppuun asti. Tiedän monia tällaisia  tapauksia, enkä halua, että minulle käy niin.    

Katso myös: Eläkeläinen Tarja kertoo, mitkä asiat pelottavat ikäihmisiä.

Mäkinen ei tee töitä sen vuoksi, että ei pärjäisi taloudellisesti, joskin pitää rahaa hyvänä lisänä.  

– Olen aina tykännyt rakentamisesta. Kesämökkinikin olen itse kasannut, ja jopa piipun muurasin itse. Pärjäisin kyllä rahallisesti ilman töitä.  

Päivi odotti pitkään eläköitymistä, mutta pian palasi töihin

71-vuotias Päivi Hakoma jäi eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten syyskuussa. Hän odotti eläkkeelle jäämistään todella paljon, joten työelämään palaaminen ei ollut itsestäänselvyys.  

Askartelukaupoissa pitkän uran tehnyt seniori tekee nyt töitä niin lastenhoitajana, siivoajana, henkilökohtaisena avustaja kuin joulumuorinakin. Askartelutarvikkeisiin hän koskee vain, jos hoidettavat lapset haluavat puuhaa. 

– Halusin jotain muuta kuin askartelua. Se ei huvita yhtään. Korkeintaan askartelen himmeleitä jouluksi, Hakoma naurahtaa. 

Palo takaisin töihin syntyi sattumalta

Hakoma ajautui takaisin työelämään kuin varkain. Hän alkoi hoitamaan omaa lastenlastaan enemmän ja huomasi pian, miten paljon siitä on apua vanhemmille.

– Aloin miettimään, että voisinko auttaa näin muitakin perheitä. Kävelin itse sossuun sisään ja kysyin löytyykö teiltä lapsia. 

Lastenhoito oli ensin vapaaehtoistyötä, jota Hakoma teki niin Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin lastensuojeluliiton kuin lähikaupunkien sosiaaliviranomaisten kanssa yhteistyössä.  

Toisinaan Hakoma toimi varamummina nuorille tytöille, jotka tulivat hänen luokseen kerran kuussa viikonlopuksi. Hän sai palkkaa mummona olemisesta noin 30 euroa vuorokaudessa ja lisäksi kulukorvausta 25 euroa vuorokaudessa jokaista nuorta kohden.  

Korona-aikana lastenhoitotyöt vähenivät, ja Hakoma ryhtyi etsimään aktiivisemmin muuta hommaa.  

"Ehkä olen hieman hitaampi kuin nuoret"

Hakoma on työskennellyt nyt lähes kolmen vuoden ajan Onnexin kautta. Yritys välittää pääosin 55–80-vuotiaita työntekijöitä erilaisiin töihin.  

Vuokrafirman kautta tulevien keikkojen sisältö vaihtelee. Yhtenä päivänä Hakoma saattaa olla joulumuorina keittämässä puuroa, kun taas toisena päivänä hoitamassa siivoustöitä. 

– Kerrankin raskaana oleva äiti lähti synnyttämään ja menin tekemään kahdeksi viikoksi ruokaa valmiiksi pakkaseen.  

Päivi tekee töitä vaihtelevasti, mutta kuitenkin viikoittain. Palkkaa hän saa 12,50 euroa tunnissa ja lisäksi kesälomakorvaukset. Hän pitää tärkeänä sitä, että välitysfirma hoitaa vakuutukset.  

– Ehkä olen hieman hitaampi siivoamisessa kuin nuoret, mutta toisaalta en kyllä laske jokaista minuuttiakaan.

Myös raha motivoi  

Hakoma tekee työtä sekä rahan että itse tekemisen vuoksi.  

– Eläkeläisen päivät ovat usein kaikki samanlaisia. Ensin keität puuron, sitten juot kahvin. Jos en lähtisi töihin, hautautuisin kotiin. Koen tämän vapaaehtoistyönä, josta maksetaan palkkaa. 

Hakoma asuu vanhassa koulurakennuksessa, jossa riittää kunnostettavaa ja kuluja. Hän epäilee, että ilman työntekoa, hänellä ei olisi varaa autoon.

– En ole mikään etelän lomilla kävijä, mutta on se totta, että en näin hyvin söisi, jos en tekisi töitä. Auto on kallis pitää, enkä pääsisi täältä maalta minnekään, jos ei olisi autoa.  

"Ei tulisi mieleenkään jäädä eläkkeelle"  

Esa Parikan, 71, ura lähti 70-luvulla liikkeelle omasta elektroniikka-alan yrityksestä. Yrityskauppojen jälkeen hän alkoi yritysvalmentajaksi, jona toimi yli 20 vuotta. Eläkevuodet eivät ole koskaan houkuttaneet aktiivista miestä.

– Ei tulisi mieleenkään jäädä eläkkeelle, Parikka naurahtaa.

Viime tammikuussa Parikka perusti kaverinsa kanssa yrityksen, joka on osa senioreita ja eläkeläisiä työllistävää ViiskytviisPlus franchise-ketjua.

Lahden ja Päijät-Hämeen alueella toimivan ViiskytviisPlusLahden vetäjänä Parikka on usein haastattelemassa töitä hakevia senioreita.

Työhaastattelu alkaa aina samalla kysymyksellä: Mitä sinä haluat tehdä? Parikan mukaan vastaukset ovat usein hyvin yhdenmukaisia. 

– Moni haluaa tehdä töitä, jotka eivät ole sitä omaa alaa. Etsitään sellaista työtä, mikä on jäänyt kokematta.

Seniori senioreiden työllistäjänä

Parikka haluaa olla mukana kehittämässä senioreiden työllistämistä Suomessa. Lisäksi hän piristää työnteolla omaa eläkearkeaan. 

Parikka murskaa illuusion siitä, että suurin syy eläkeläisten työntekoon olisi raha. Myös Parikan tekemissä työhaastatteluissa tulee esiin, että senioreiden suurimpana motivaattorina työntekoon ovat oman arjen piristäminen, toisten auttaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus.

– Eräskin ison talon myymäläpäällikkö sopi nyt talkkarisopimuksen. Hän tekee lumitöitä ja muita pihatöitä ja on hyvin tyytyväinen, että on hommaa eläkepäiville. Monelle se, että saa rahaa, on vain lisämauste. 

– Moni työnhakijamme on sellainen, että ovat aikoinaan jo tehneet hyvää tiliä. He hakeutuvat töihin, sillä saattavat kokea yksinäisyyttä.  

Parikan mukaan Suomi on vielä lapsen kengissä seniorien työllistämisessä. Hän toivoisi, että mallia otettaisiin Ruotsista, jossa toiminnalle on pidemmät juuret.

– Työllistämällä senioreita yritykset saavat "riskitöntä työvoimaa". Yrittäjälle ei tule henkilösivukuluja, eikä muita kustannuksia kuin sovittu tuntikorvaus tehdyistä tunneista.

Korona vaikuttanut eläkeikäisenä työskentelyyn

Korona-aikana eläkkeellesiirtymisikä on noussut lähes puolella vuodella. Vanhuuseläkehakemusten määrä laski viime vuonna vajaalla viidellä tuhannella edellisvuodesta.

– Tänä vuonna hakemusten määrä näyttää jälleen palautuvan toissavuotisen tasolle, arvioi Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto. 

Katso myös Asian ytimessä -ohjelman debatti: Voisiko demarikansanedustajien eläke-ehdotus toimia? (19.10.2021)

Hakemusmääriin vaikuttaa myös vuoden 2017 eläkeuudistus, joka nostaa vanhuuseläkeikää portaittain. Ikärajaa on nostettu kolmella kuukaudella vuodessa vuodesta 2018 lähtien. 

Vanhuuseläkkeen ikärajan nostaminen on lykännyt eläkkeelle siirtymistä ja vaikuttanut merkittävästi siihen, että viime vuonna vanhuuseläkkeelle jäi lähes 15 000 suomalaista vähemmän kuin huippuvuosina 2016 ja 2017. 

Juuri työelämän jättäneet eli 63–67 -vuotiaat ovat vahvin työssä käyvä eläkeikäisten ryhmä. Työnteko on yleisempää eläkeläisnaisten kuin -miesten keskuudessa. 

Vievätkö eläkeläiset nuorten työt?

Suurin osa eläkeläisistä työskentelee osa-aikaisesti. Kannisto arvioi, että Suomessa on noin 150 000 eläkeläistä, jotka tekevät satunnaisesti töitä.

– Työtätekevät eläkeläiset ovat tärkeää ruuhka-apua esimerkiksi myyntityössä tai hoiva-aloilla. Heille on tilaa työmarkkinoilla, kun talous toimii hyvin ja on pulaa tekevistä käsistä. Kansantaloutta he eivät kuitenkaan pelasta.  

Kanniston mukaan väite siitä, että eläkeläiset veisivät nuorten työt ei nykytiedon mukaan pidä paikkaansa. On myös luonnollista, että heikossa taloustilanteessa eläkeläiset jäävät sivuun.

– Onhan heillä kuitenkin toimeentulo turvattu eläkkeen muodossa, toisin kuin muilla työntekijöillä.

Katso myös: Nykyinen eläkemaksujen taso ei riitä tulevaisuuden eläkkeiden maksamiseen (17.9.2021).

Kanniston mukaan myös työssä jatkaminen yli vanhuuseläkkeen alaikärajan on lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti asiantuntija-ammateissa saatetaan lykätä eläkkeelle jäämistä.

– Eläkeiässä suomalaiset ovat yhä parempikuntoisia ja pysyvät entistä pidempään toimintakykyisinä, mikä mahdollistaa työssä jatkamisen. Myös hyvä työllisyystilanne ja työmahdollisuudet saattavat kannustaa jatkamaan.  

Verotus aiheuttaa harmaita hiuksia eläkeläisille

Eläkkeelle jäädessä moni saattaa yllättyä veroprosentista, joka ei välttämättä juuri laske aiemmasta palkkatyön verotuksesta.  

Päivi Hakoman eläkkeestä menee veroa 24,5 prosenttia, ja lisätöistä hän maksaa veroja saman verran. Hakomaa toivoo, että sekä eläkkeen veroa että eläkeläisten työnteon verotusta tarkasteltaisiin.  

– Meillä eläkeläisillä on aikaa ja taitoa erilaisiin tehtäviin. Kuitenkin saatamme maksaa eläkkeestä korkeampaa veroa kuin työnteosta ja lisätyöstä meitä rokotetaan yhtä rankasti.

Myös Esa Parikka ja Risto Mäkinen pitävät eläkkeiden ja eläkeikäisten työn verotusta epäkannustavana. Parikka on iloinen siitä, että eläkkeen verotuksen keventämisestä on ollut keskustelua.  

Mäkinen uskoo, että useampi seniori tekisi töitä, jos verotuksessa tultaisiin vastaan.

– Verotus on suurin epäkohta, mitä on. Meitä patistellaan töihin ja sitten meidän pitäisi valtion taloutta pönkittää.