Päihdepalveluissa on ajoittain ruuhkaa eri alueilla, mutta sitäkin suuremmaksi ongelmaksi A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki kertoo henkilöstövajeen. Simojoen mukaan jo muutamien vuosien ajan päihdehoidoissa on näkynyt ympäri vuoden vaikeampia tapauksia.
Päihdepalveluiden tämänhetkiseen saatavuuteen on vaikuttanut useampi tekijä.
Ensimmäisenä niistä Simojoki mainitsee sote-uudistuksen, joka on muokannut palveluiden rakenteita. Ensi vuoden alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
– Kunnallinen puoli ei toimi enää kunnolla, mutta hyvinvointialueet eivät ole aloittaneet vielä toimintaansa, hän kuvailee.
Uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on hoito- ja hoivakustannusten kasvun hillitseminen. Tähän liittyy toinen Simojoen mainitsema tekijä, joka vaikuttaa päihdepalveluiden saatavuuteen – aliresursointi.
– Tätä on tapahtunut jo vuosia, ja se on jatkunut jopa aiempaa pahempana viime ja tänä vuonna, Simojoki sanoo.
Lue myös: Voiko kuukaudessa sairastua alkoholismiin? Asiantuntijat kertovat, miksi lomatissuttelu on vaaraksi
Aliresursointi on johtanut henkilöstövajeeseen ja hoidon pääsyn vaikeuteen
Simojoen mukaan päihdepalveluiden rahoituksesta ja työntekijöistä on vähennetty parin viime vuoden aikana. Ala on murroksessa, työntekijöitä on liian vähän ja he väsyvät, mikä johtaa edelleen alalta pois vaihtamiseen, Simojoki sanoo.
– Julkisella puolella on välillä esimerkiksi sulkuja, kun henkilökuntaa ei ole.
Kun työntekijät vaihtuvat ja rakenteet ovat samaan aikaan muutoksessa sote-uudistuksen vuoksi, syntyy puutetta järjestelmän tuntevista työntekijöistä, Simojoki kertoo. Hoitoihin hakeutuvia ihmisiä ei osata tai ehditä ohjata oikeaan paikkaan.
– On ongelma, miten nopeasti ja miten moneen asiaan päihdepalveluiden toimimattomuus vaikuttaa, hän sanoo.
Kun ihmiset eivät tiedä minne hakeutua eivätkä he saa apua, he suuntaavat päivystykseen. Simojoen mukaan ihmisten vastakkainasettelu lisääntyy, kun päihdeongelmaiset menevät ruuhkautuneeseen päivystykseen eivätkä ensisijaiseen hoitopaikkaansa, josta saisi oikeanlaista apua.
Hoitoihin pääseminen on hidasta ja monimutkaista
Osassa Suomea, kuten Varsinais-Suomessa, päihdehoitoihin voi kävellä suoraan sisään. Tällaisilla alueilla ongelmia alkaa Simojoen mukaan ilmetä, kun ihmisiä tulisi ohjata jatkohoitoihin, joihin tarvitaan erillinen päätös tai maksusitoumus.
Muualla sen sijaan vieroitushoitoihin pääsemiseenkin tarvitsee lähetteen. Ongelmia ilmenee tällöin jo alusta alkaen, koska lähetteen saaminen on hidasta, Simojoki sanoo.
– Ylipäätään ongelmana on, etteivät ihmiset osaa hakeutua hoitoihin ajoissa tai tiedä minne mennä.
Siksi olisi Simojoen mukaan tärkeää, että ohjaavia työntekijöitä olisi sote-palveluissa riittävästi.
– Monesti (päihdeongelmaisella) ajatus hoitoon hakeutumisesta lähtee siitä, että esimerkiksi sosiaalihuollon työntekijä sanoo, että katko voisi olla hyvä vaihtoehto.
– Jos tätä työntekijää ei ole, voi esimerkiksi juominen jatkua niin kauan, että käy huonosti.
Lue myös: Terin otti ensimmäisen huikan 11-vuotiaana – päihteet veivät lopulta vuosikausiksi: "Mikään ei voinut estää minua juomasta lisää"
Koronapandemian aikana ongelmat ovat kerinneet kerääntyä
Simojoen mukaan korona-ajan sulut ja supistukset näkyvät kaikissa sote-palveluissa.
Ihmiset ovat hänen mukaansa huonokuntoisempia, kun päihteitä on käytetty pidempään ennen hoitoihin hakeutumista.
– Jonkin verran aiempia kesiä enemmän on nyt porukkaa, joilla juhlaputki on jäänyt päälle ja jotka on ohjattu selviytymisasemalle sekä vieroitushoitoon.
Kuluva kesä ylipäätään on ollut festarikesä, joka näkyy Simojoen mukaan selviämishoidoissa. Alkoholia on käytetty enemmän, hoitoihin on hakeuduttu useammin ja yhteydenottojen määrä päihdepalveluihin on kasvanut.
Simojoen mukaan olisi tärkeää, että vieroitushoitoihin pääsisi ennen kuin ongelmat uhkaavat henkeä. Lisäksi hoitoon tulleiden hoitopolku tulisi saada potkaistua käyntiin.
– Vieroitushoito on vasta alku, jolla pysäytetään päihteiden käyttö ja mahdollistetaan kuntoutuksen alkaminen, Simojoki sanoo.
Päihdepalveluiden tarve on kasvanut jo ennen korona-aikaa
Päihdepalveluihin hakeutumisessa on tapahtunut Simojoen mukaan muutos kuitenkin jo ennen koronapandemiaa. Aiemmin vieroitushoitoon hakijoita oli kesäisin vähemmän, mutta nyt palvelun tarvetta on tasaisesti ympäri vuoden myös laitosvieroitukselle.
– Mielestäni tämä kertoo siitä, että ongelmia on laajemmin ja ympäri vuoden, Simojoki sanoo.
Simojen mukaan muutos voi johtua siitä, että hoitojärjestelmä on ollut kauan aliresursoitu eivätkä ihmiset pääse hoitoon.
– Päihdepalvelut eivät ole pitkään aikaan kyenneet tarjoamaan varhaisen vaiheen tehokkaita hoitoja.
Suomessa ongelmana on hänen mukaansa lisäksi, että palveluihin hakeudutaan myöhäisessä vaiheessa, jolloin ongelmat ovat jo kerinneet kehittyä pidemmälle.
Toisaalta hoitoihin hakeutuneiden määrä on myös positiivinen ongelma, sillä yhä useammat uskaltavat saapua.
– Kynnys on silti edelleen aika korkea ja leima vahva, Simojoki sanoo.
Milloin hoitoon hakeutumista tulisi miettiä?
Päihdehoitoihin hakeutumista tulisi alkaa miettiä Simojoen mukaan viimeistään silloin, kun esimerkiksi juomista ei pysty itse lopettamaan tai edes vähentämään. Läheisten huomautukset juomisesta kannattaa myös ottaa vakavasti.
Siinä vaiheessa hän suosittelee ottamaan yhteyttä omaan terveysasemaan, työterveyteen tai A-klinikalle. Lisäksi saatavilla on palvelevia puhelimia, ja netistä voi etsiä tietoa A-klinikan Päihdelinkki-palvelun kautta. Myös päivystykseen voi suunnata.
– Kannattaa pysähtyä pohtimaan omaa suhdettaan alkoholiin, jos on päättänyt, ettei juo edes yhtä, mutta silti (juoma) ilmestyy käteen ja miettii, että mitenkäs tässä nyt näin kävi, Simojoki kuvailee.
– On rohkeaa pyytää apua, eikä sitä pidä hävetä. Apua tulee hakea mieluummin ajoissa kuin myöhässä.