Iittalan maaseudulla asuva Taru Heinilä on tottunut elämään luonnon keskellä ja näkemään metsän eläimiä, mutta viime kuukausina hänen pihapiirissään liikkuneet ilvekset ovat alkaneet aiheuttaa harmaita hiuksia.
Heinilä lähetti MTV Uutisille sosiaalisessa mediassa julkaisemansa videon, jossa yksi ilves käyskentelee pihan reunassa, vain muutaman kymmenen metrin päässä hänen kotitalostaan.
– Me olemme tottuneet, että meillä on täällä paljon ilveksiä, mutta yleensä ne vaan pysyttelevät tuolla metsässä. Nyt ne ovat meidän pihassamme, mikä ei ole meille ideaalitilanne, kun on lapsia, hevosia ja koiria, Heinilä kertoo.
Heinilä kertoo asuvansa maalla, noin kolmen kilometrin päässä Iittalan keskustasta. Hänellä on myös useampi naapuri.
Heinilä arvioi, että alueella on useampi ilves, vaikka on nähnyt vain yhden kerrallaan.
Lue myös: Hyviä uutisia ilveksistä
Ilvekset pelottelevat hevosia
Heinilällä on kahdeksan hevosta, jotka eivät ole enää voineet olla vapaasti laitumella, koska ilvekset ovat pelotelleet niitä toistuvasti.
– Hevoset karkailivat kesällä laitumelta, ja aina kun ne olivat karanneet, niin jossain vaiheessa nähtiin ilves siinä, Heinilä kertoo.
Lue myös: Video: Ilves tuli ihmettelemään Samin riistakameraa – jätti sitten märän tervehdyksen
Tilanne on aiheuttanut taloudellistakin haittaa, sillä laiduntamisen sijaan heinää on jouduttu syöttämään enemmän tarhaolosuhteissa.
Ilvekset eivät ole käyneet Heinilän eläimiin kiinni, mutta aiheuttavat pelkoa ja jännitystä myös ihmisille. Hätistelykään ei aina auta.
– Jos ajat vaikka autolla vieressä tai soitat torveen, niin sillä ei ollut kauheasti vaikutusta. Kattilan kannet toimivat paremmin, Heinilä sanoo
Epäselvyyttä, kuka hoitaa asian
Poliisi on käynyt paikalla kerran, mutta varsinaista apua tilanteeseen ei ole löytynyt.
– Soitin Riistayhdistykseen, mutta ne sanoivat, että soita hätäkeskukseen. Sitten hätäkeskus sanoo, että älä soita meille, koska tämä rasittaa heitä, hän toteaa turhautuneena.
Heinilä ei suoraan vaadi ilvesten metsästyksen lisäämistä, mutta hän toivoo viranomaisilta keinoja pitää pedot loitolla asutuksesta.
– Minulle on ihan sama, että pysyvätkö ne hengissä, kunhan ne eivät ole minun pihassani. Eli pystyisikö niille tekemään jotain muuta ilman, että niitä tappaa? Heinilä pohtii.
Lue myös: Kysely: Suomalaiset suhtautuvat ilvekseen aiempaakin myönteisemmin
Heinilän mukaan petoeläimiä on enemmän kuin viralliset arviot antavat ymmärtää. Hän toivoo, että voisi päästää lemmikit, kotieläimet ja lapset pihalle ilman pelkoa petoeläimestä.
Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan koko Suomen ilveskanta kasvoi viime vuonna noin 21 prosentilla. Etelä-Hämeen alueella arvioidaan olevan noin 230 ilvestä.
Suurpetoasiantuntija: Ilvesten palaamiselle täytyy olla jokin syy
MTV Uutiset tavoitti Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaron, joka kommentoi ilvesten käyttäytymistä yleisellä tasolla.
Lumiaron mukaan ilvesten määrän lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että niitä näkyy nykyisin enemmän myös ihmisasutusten lähettyvillä.
– Jos piha on luontaisella kulkureitillä, silloin ne kulkevat sen läpi, Lumiaro sanoo.
Normaalisti käyttäytyvistä ilveksistä ei ole ihmiselle vaaraa.
– Jos ilvekset palaavat pihapiiriin, siellä täytyy olla jokin syy, miksi ne palaavat, kuten rusakot. Hevosia ilvekset eivät saalista, ne ovat aivan liian isoja, Lumiaro lisää.
Jos hätistely ei auta, Lumiaron mukaan voi ottaa yhteyttä petoyhdyshenkilöön, jonka kautta voi hakea poikkeuslupaa ilveksen metsästykselle.
– Näitä annetaan yleensä karhulle ja sudelle, mutta voidaan antaa myös ilvekselle, jos tilanne jatkuu.
Lumiaron mukaan myös ilveksiä houkuttelevat rusakot voi joko karkottaa tai metsästää, jolloin myös ilvekset saattaisivat siirtyä kauemmas pihapiiristä.