Suurpedon kohtaaminen luonnossa on äärimmäisen harvinaista. Sudet ja karhut, puhumattakaan ilveksistä ja ahmoista, väistävät kyllä ihmistä niin, ettei metsässä liikkuvalla ole välttämättä aavistustakaan siitä, että häntä on tarkkailtu.
Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2018.
Suurpetoja on Suomessa kuitenkin yhä enemmän eikä niihin törmääminen ole suinkaan mahdotonta, sen osoittaa esimerkiksi MTV Uutisiin lähes viikottain tulevat videot ja kuvat eläimistä. Tiedätkö, miten toimia, jos susihukka tai karhu pilkistää puiden lomasta?
Esimerkiksi susilaumojen määrä on lisääntymässä ja Suomen susikannasta 70 prosenttia on nykyään Länsi-Suomessa. Asia ilmenee Luonnonvarakeskus Luken viime viikolla julkaisemasta suden kanta-arviosta.
Maaliskuussa Luonnonvarakeskus tiedotti, että myös karhujen määrä on Suomessa loivassa kasvussa. Karhujen kokonaismääräksi laskettiin 2 130–2 260 yksilöä ennen metsästyskautta. Karhukanta on kasvanut lähinnä Kaakkois-Suomen riistakeskuksen alueella.
MTV Uutiset on julkaissut kuluvan vuoden aikana lukuisia artikkeleita, joissa kansalainen on päässyt todistamaan suurpetoa lähietäisyydeltä.
MTV Uutiset on kertonut tänäkin vuonna useasta tapauksesta, jossa kaupunkilaiselle vieraampi luonnoneläin on sattunut matkan varrelle ja tallentunut kameraan.
Niin upeita kuin nämä kuvat ja videot ovatkin, asiantuntijat kehottavat ihmisiä varovaisuuteen. Esimerkiksi suurpedot.fi-sivustolta, jota toimittavat Metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö, löytyy ajantasaista tietoa eri suurpetojen kohtaamiseen.
Yleisohje on, että ihmisen on syytä käyttää tilanteessa järkeä ja käyttäytyä rauhallisesti. Yleensä on viisainta vetäytyä paikalta samaan suuntaan, josta on saapunutkin. Eläimelle ei kannata huutaa tai kääntää selkäänsä.
Kiipeäminen tai juokseminen ei pelasta karhun kynsistä
Helsingissä asuva Jussi-Pekka Laamanen koki muutama viikko sitten toukokuisena iltana elämänsä yllätyksen, kun vastarannalle ilmestynyt karhu ei ollut kalamiehestä moksiskaan.
Juvalla saaressa sijaitsevan mökkinsä rannassa iltamyöhään kalastellut mies kuuli ensin vastarannalta meteliä ja jäi uteliaana odottamaan.
– Odottelin hetken ja katsoin kameralla, mikä siellä on, ja karhuhan sieltä tuli, Laamanen muisteli MTV Uutisten haastattelussa.
Laamasen kohtaama karhu suhtautui kalamieheen rennosti eikä ollut moksiskaan kuvaamisesta. Suurpedot.fi-sivustolla muistutetaan, että vaaratonta karhua ei kuitenkaan ole.
Peräänny, puhu, suojaudu
Vihainen karhu urahtelee ja heiluttelee päätään puolelta toiselle. Sillä on korvat luimussa ja niskakarvat pystyssä ja se seisoo neljällä jalalla. Karhu varoittaa nousemalla takajaloilleen ja karjumalla voimakkaasti.
Peräänny rauhallisesti samalla hiljaa puhuen. Älä huuda tai ääntele voimakkaasti, sillä karhu tulkitsee sen vihamielisyydeksi. Älä tuijota karhua silmiin, se merkitsee haastetta. Puuhun kiipeäminen ei pelasta vihaisen karhun hyökkäykseltä, koska karhu on ihmistä parempi kiipeilijä.
Jos karhu kuitenkin käy kiinni, heittäydy mahallesi maahan, suojaa käsilläsi päätäsi ja niskaasi, ole liikkumatta eli tekeydy valekuolleeksi. Pakoon juokseminen ei kannata, koska karhu on aina sinua nopeampi.
Lähde: Suurpedot.fi
Retkeilijät ja mökkiläiset voivat ennaltaehkäistä vaaratilanteita monella tavalla. Jätteiden ja ruokatarvikkeiden huolellinen varastointi on yksi keino pitää metsäneläimet, myös karhut, poissa pihapiiristä.
Jos löydät karhun tappaman eläimen, poistu heti paikalta tulosuuntaasi. Karhu on todennäköisesti vielä lähistöllä.
– Kohtaamisia voi itsekin välttää ennakolta muun muassa pitämällä ääntä liikkuessaan juttelemalla - vaikka sitten itsekseen, kertoo suurpetojenkin kanssa Ähtärin eläinpuistossa työskentelevä eläinlääkäri Heini Niinimäki.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
1:22Yhdysvalloissa karhujen hyökkäyksiä on raportoitu useita.
Karhunpentu on varma signaali siitä, että aikuinen emokarhu on myös lähistöllä. Tässä tapauksessa on poistuttava välittömästi tulosuuntaan. Emo puolustaa vaistomaisesti pentujaan hyökkäämällä vaaran aiheuttajaa kohti.
– Karhuun törmää yleensä silloin, kun eläin on ollut niin keskittynyt omiin puuhiinsa ettei huomaa tulijaa, tai kun tuulen suunnan ja maaston vuoksi karhu ei ole havainnut ihmistä ajoissa. Karhun kohdatessa tärkeintä on pysyä rauhallisena, vaikka tilanne onkin pelottava, Niinimäki kertoo.
– Juosta ei pidä, sillä juokseminen voi saada karhun lähtemään jahtiin, ja se on ihmistä nopeampi. Karhua voi harhauttaa jättämällä sille tutkittavaa - tiputa vaikka hattu, sienikori tai takki maahan poistuessasi, eläin saattaa jäädä ihmettelemään sitä ja saat lisää aikaa poistua, hän vinkkaa.
Vapaana liikkuva koira voi kohdata karhun metsässä ja paeta petoa omistajaansa kohti. Koirat kannattaa siis pitää kytkettynä. Jos epäilet vapaana olevan lemmikin kohdanneen karhun esimerkiksi ärinästä tai karjumisesta päätellen, kannattaa poistua kauemmas ja hakeutua avoimeen paikkaan.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
0:15Kuvissa karhu ui ja nousee vedestä.
Suden tekee vaaralliseksi kolme mahdollista syytä
Huhtikuussa ranualainen Reetta Helle näki erikoisen näyn kesken koulumatkansa.
Keskellä Ranuan ja Rovaniemen välistä maantietä käveli susi.
– Olin autossa menossa kouluun. Istuin vänkärin puolella. Yhtäkkiä hoksasin, että tiellä kulkee eläin. Mietin vain, että ahaa, ei tuo ihan koira ole, Helle kuvaili MTV Uutisille.
Vaikka susikannat ovat kasvussa ja kuluvan vuodenkin aikana susia on tavattu jopa keskeltä asutusta ja kaupungistä, ei susi ole vahingoittanut ihmistä 1800-luvun jälkeen.
Sen sijaan useampikin lemmikki, kotieläin tai metsästyskoira on joutunut suden suuhun viime vuosinakin.
Suurpedot.fi-sivuston mukaan suden läheisyydessä tulee käyttäytyä rauhallisesti ja pelottomasti. Terve susi pyrkii välttelemään ihmistä.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
0:30Ranualla susi jolkotteli tiellä.
Vaaralliseksi suden tekee kolme mahdollista syytä: Se voi olla sairas, se voi olla nälkiintynyt tai se puolustaa itseään tai poikasiaan.
Sairas susi voi käyttäytyä vihamielisesti tai kesysti. Useimmiten ihmistä purevat sudet sairastavat rabiesta eli raivotautia.
Älä juokse pakoon äläkä anna periksi
Jos kohtaat suden, pyri poistumaan uhkaavasta tilanteesta tai liian tungettelevien susien seurasta. Vältä pakoon juoksemista, vaikka se olisikin ensimmäinen reaktiosi. Jos sinulla ei ole muuta poistumismahdollisuutta, kiipeä jonkun korkean esineen päälle, kuten kiven tai asutuksen läheisyydessä rakennuksen päälle tai kapua puuhun.
Mikäli susi jatkaa uhkaava käytöstä, etkä heti pääse poistumaan tilanteesta, vältä suoraa kontaktia suteen ja pyri käyttäytymään mahdollisimman rauhallisesti ja pelottomasti. Pyri siihen, että pääset poistumaan tilanteesta tavalla tai toisella, tai että susi jättää sinut rauhaan.
Jos susi käy sinuun kiinni tai puree sinua, sinun on joko pelästytettävä susi tai saatava se luopumaan hyökkäyksestä taistelemalla. Kun susi kokee kiivasta vastarintaa, se luopuu hyökkäyksestä. Poikkeuksena ovat raivotautia sairastavat sudet.
Lähde: Suurpedot.fi
– Suden kanssa pätee moni sama sääntö kuin karhunkin, mutta eläimillä on myös eroja, kertoo Ähtärin eläinpuiston Niinimäki.
– Jos kohtaat suden, poistu paikalta tulosuuntaasi rauhallisesti samalla jutellen ja eläintä silmällä pitäen, jätä sille tilaa poistua paikalta. Vältä pelon tai hätääntymisen osoittamista. Jos susi kuitenkin alkaa käyttäytyä selkeästi uhkaavasti, voi se vielä säikkyä pois kovaa, matalaa huutoa, Niinimäki neuvoo.
– Ketterä ihminen paeta sitä ääritilanteessa vaikka puuhun, susi ei kiipeä perässä. Jos susi käy ihmisen kimppuun, voi se vielä perua aikeensa jos sen saa säikäytettyä ja taisteltua vastaan.
Suomessa ei tunneta tapauksia, joissa ahma tai ilves olisi raadellut ihmistä vakavasti tai peräti kuolettavasti. Joitakin purematapauksia tiedetään tapahtuneen viimeisen sadan vuoden aikana, mutta ne liittyvät joko metsästystilanteisiin tai sairaisiin yksilöihin.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
7:21Suomen susikanta on vahvistunut.
Vahingoittunut eläin on aina vaarallinen
Toukokuun alussa MTV Uutiset kertoi onnettomuudesta, jossa linja-auto törmäsi karhuun Orivedellä. Poliisin mukaan karhu jatkoi turman jälkeen matkaansa metsään.
Paikallinen asukas kuvaili Aamulehdelle nähneensä keskiviikkoaamun törmäyksen.
– Bussi tuli Tampereelta Oriveden suuntaan ja osui karhuun. Karhu meni kuperkeikkaa ympäri kolme, neljä kertaa ja lähti sitten kömpimään takaisin metsään Siitaman puolelle, silminnäkijä sanoo lehdessä.
Poliisi pyysi paikalliselta riistanhoitoyhdistyksen metsästäjältä virka-apua kontion jäljestämiseen, mutta eläintä ei löytynyt.
Vastaavat tilanteet ovat aina vaarallisia. Niinimäki muistuttaa, että vahingoittunut eläin on aina vaarallinen.
Törmäyksen jälkeen autosta ei saa poistua, vaan asiasta tulee ilmoittaa viranomaisille. Muita autoilijoita ja tiellä liikkujia on syytä varoittaa vahingoittuneesta eläimestä.
Onnettomuuspaikalle ei pidä myöskään jäädä kuvaamaan tai katselemaan. Vaaran lisäksi paikalle kerääntynyt ihmisjoukko heikentää mahdollisuuksia suurpedon turvalliseen karkottamiseen eli ulkopuolisten läsnäolo vaarantaa eläimen hengen.
Liikenneonnettomuudet, joissa on osallisena suurpeto, vaativat poliisijohtoista toimintaa. Loukkaantuneen suurpedon, etenkin karhun, jäljestäminen on aina vaarallista. Siksi tilanteiden hoitaminen vaatii kokeneen koiranohjaajan ja koiran.
Vaarallisista kohtaamisista kannattaa ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka tilanne päättyisi hyvin. Riistanhoitoyhdistys on kiinnostunut myös sellaisista havainnoista, joihin ei liity vaaratilannetta.
– Vaikka tietyissä tilanteissa suurpedot voivat olla vaaraksi ihmiselle, niin kokonaisuudessaan riski on kuitenkin edelleen todella pieni, eikä sen takia kannata lopettaa luonnossa liikkumista, Niinimäki painottaa.
Mona Haapsaari työskentelee MTV Uutisten julkaisupäällikkönä. Hänen vastuullaan ovat Huomenta Suomen, Viiden jälkeen ja erikoisohjelmien kehittäminen sekä näkyvyys eri alustoilla. Voit olla Haapsaareen yhteydessä juttuvinkkien ja palautteen lisäksi esimerkiksi työnhaku- ja työharjoitteluasioissa.
