Verohallinnon mukaan ulkomaiset rakennusmiehet tienaavat Suomessa keskimäärin 2000 euroa kuukaudessa.
Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff kävi läpi MTV uutisten tutkivan ryhmän pyynnöstä 14 000 ulkomaisen rakennusmiesten kirjallisten sopimusten palkkatuloja. Tulot on kirjattu verottajan rekisteriin, kun ulkomaiset työtekijät ovat tulleet hakemaan veronumeroon tarvittavaa henkilötunnusta.
Veronumerolla on kerätty ansiotuloja kesäkuusta 2012 tähän päivään 160 miljoonaa euroa.
– Yllättävää kyllä yhteisillä rakennustyömailla työskentelevät työntekijät saavat keskimäärin 1600 - 2200 euroa kuukaudessa. Pienimmät palkat liikkuvat 400 - 800 eurossa. Me emme tiedä, mikä on työaika. Palkat vaihtelevat suuresti, kun mukana on siis kaikki rakennuksilla työskentelevät kuten siivoojat ja vartijat, lisää Wulff.
Verohallinnon mukaan ulkomaiset työntekijät ovat Suomessa keskimäärin neljä kuukautta. Työskentelyaika vaihtelee päivästä kolmeen vuoteen.
Verottajalla ei oikeutta ilmoittaa alipalkkauksesta
Ylitarkastaja Sari Wulffin mukaan verottajalla ei ole mahdollisuutta ilmoittaa mahdollisesta alipalkkausepäilystä työsuojeluviranomaiselle.
– Alipalkkausta ei ole kriminalisoitu. Emme voi kertoa mitään, kun alipalkkaus tutkitaan työsyrjintänä, josta vankeusrangaistus on maksimissaan alle kuusi kuukautta. Meillä on oikeus ilmoittaa rikoksista, joista voi saada yli puoli vuotta vankeutta, toteaa Wulff.
Ongelmatyöantajilta puuttuu työaikakirjanpito
Aluehallintoviranomaiset valvovat työantajia, mutta osalta ulkomaisia työantajia puuttuu työaikakirjanpito kokonaan.
– Emme saa selville täyttyvätkö minimipalkat, kun emme tiedä, miten paljon ja milloin töitä on teetetty työntekijöillä. Työntekijät eivät pelon ja tietämättömyyden vuoksi auta meitä selvittämään, saavatko he työehtojen mukaista palkkaa, harmittelee työsuojelutarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Rajamäen mukaan ongelmayritysten kohdalla tilanteeseen ei voi puuttua, kun seuraavalla tarkastuskerralla yritys on lopettanut toimintansa.
– Olemme pohtineet laiminlyöntimaksun käyttöönottoa työaikakirjanpidon puuttuessa. Esimerkiksi Espanjassa ja Puolassa tälläinen sakotusmenettely toimii, pohtii Rajamäki.