MTV:n tiedot: Hallitus pui energia- ja ilmastostrategiaa tiistaina – tutkija: hakkuita pitäisi vähentää
/All Over Press
Julkaistu 01.12.2025 06:15
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatisi käytännössä hakkuiden vähentämistä, arvioi Suomen ympäristökeskus (Syke).
Suomen hiilineutraalisuustavoitetta arvioidaan parhaillaan ympäristöministeriössä osana ilmastolain arviointia.
Suomen ympäristökeskus (Syke) arvioi ympäristöministeriölle laatimassaan muistiossa, ettei Suomi saavuta vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta ilman selkeää suunnanmuutosta etenkin maankäyttösektorilla.
Käytännössä vuoden 2035 tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi hakkuiden vähentämistä, kertoo Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen.
– Valitettava tosiasia on, että nykyisillä hakkuutasoilla on kyllä todella vaikeaa päästä hiilineutraalisuustavoitteeseen.
Syken arvion mukaan hakkuutaso tulisi laskea noin 60 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, kun se viime vuosina on ollut yli 70 milljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Vuosina 2000–2010 hakkuutaso oli keskimäärin hieman alle 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Hallitus joutuu kuitenkin ottamaan kantaa hiilineutraalisuustavoitteeseen ja vaadittaviin lisätoimenpiteisiin energia- ja ilmastostrategiassaan, josta on käyty pitkään neuvotteluja.
MTV Uutisten tietojen mukaan hallitus käsittelee energia- ja ilmastostrategiaa tiistaina puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmässä. Sovun kuvaillaan olevan lähellä erityisesti nyt, kun muun muassa tuulivoiman etäisyysvaatimuksista alueidenkäyttölaissa syntyi perjantaina sopu.
Keskeinen kiista on koskenut sitä, kuinka tiukasti, ja millä hinnalla Suomen pitäisi tavoitella hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä.
Perussuomalaiset haluaisi lykätä tavoitetta, ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on pitänyt koko Suomen kansallista ilmastolakia tarpeettomana. Kokoomus ja RKP haluavat pitää kiinni vuoden 2035 tavoitteesta.
Vuoden 2035 tavoitetta arvioidaan
Ilmastolain arviointi ja energia- ja ilmastostrategia ovat erillisiä hankkeita, mutta ne liittyvät toisiinsa, sillä ilmastolakiin on muun muassa kirjattu Suomen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035, ja viranomaisten tehtävistä ilmastotavoitteiden seurannassa.
Ilmastolain mukaan hiilineutraalisuustavoitetta kuitenkin arvioidaan tämän vuoden aikana, ja sen perusteella tavoitteita "voidaan tarkistaa". Ilmastolain arviointi on tarkoitus esitellä ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalalle (kok.) joulukuun aikana.
Syken näkemys on, että vuoden 2035 tavoitteesta ei pitäisi luopua.
– Ilmastolain tavoitteet ovat ajantasaisia ja niistä kiinni pitäminen on globaalisti oikeudenmukaista, Pihlainen sanoo.
Ympäristöministeriö hyödyntää ilmastolain arvioinnissa Syken selvityksen lisäksi myös muita aineistoja, ja ulkopuolisten asiantuntijatahojen selvityksiä.
Ilmastolain arvioinnissa kuullaan monia tahoja
Ympäristöministeriön mukaan ilmastolain ja sen tavoitteiden hyväksymisen jälkeen tilanne- ja tulevaisuuskuvat ovat muuttuneet huomattavasti.
– Erityisesti tavoitteenasettelun perustana olevat kasvihuonekaasuinventaarion luvut maankäyttösektorin osalta ovat muuttuneet, arviointisuunnitelmassa todetaan.
Maankäyttösektori, johon myös metsätalous kuuluu, on kääntynyt laskennallisesti hiilinielusta päästölähteeksi. Syynä ovat eri arvioiden mukaan muun muassa laskentatapojen muutos sekä hakkuumäärien lisääntyminen.
Muun muassa Metsäteollisuuden Luonnonvarakeskuksella teetetyn selvityksen mukaan aktiivisemmalla metsänhoidolla voitaisiin vahvistaa hiilinieluja tinkimättä hakkuutasosta.
Syken näkemys on, että käytännössä päästökuilu, eli ero päästöjen ja hiilinielujen välillä on niin suuri, ettei hiilineutraalisuutta saavuteta nykyisillä hakkuutasoilla.
Pihlaisen mukaan hakkuutasojen vähentämiseen voisi pyrkiä muun muassa kannustamalla metsänomistajia pidentämään kiertoaikoja ja keventämään harvennuksia.
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla hiilitukijärjestelmä, jossa metsänomistajat saisivat tukia sen perusteella, kuinka paljon hiiltä sitoutuu metsään.
– Olen vakuuttunut, että voisimme päästä eteenpäin niin, ettei kenellekään kohdistu kohtuutonta kustannusrasitetta.
