Maanantaina julkistettavat verotiedot eivät kerro koko totuutta siitä, kuinka paljon suomalaiset tienaavat. Varsinkin pääomatuloista huomattava osa jää julkisten verotietojen ulkopuolelle.
Muun muassa tämä selittää sitä, miksi moni varakkaalta vaikuttava henkilö pärjää verotietojen mukaan pienillä tuloilla.
- Maksettavien verojen määrä löytyy verotiedoista tarkasti, mutta todellisia tuloja sieltä ei näe, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari.
Tapetille on noussut etenkin lääkäreiden tapa kierrättää tulojaan yritysten kautta, jolloin verotettavien ansiotulojen osuus pienenee. Samaa tekevät monet muut asiantuntija-ammateissa toimivat, esimerkiksi asianajajat. Myös esiintyvät taiteilijat voivat laskuttaa palkkioita yrityksen kautta.
Perheyhtiössä omistaja voi valita, kuinka paljon yhtiön voitosta nostaa itselleen osinkoa vai nostaako ollenkaan. Enimmillään verovapaita osinkoja voi vuonna 2013 nostaa perheyhtiöistä 60 000 euroa henkilöä kohti.
Pörssiyhtiöiden jakamista osingoista 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa, loput verotonta.
Palkkatiedot lähempänä totuutta
Eniten pääomaveroja maksaneiden kärkijoukkoon ponkaisee joka vuosi tukku yrityskaupalla rikastuneita ihmisiä. Yrityskaupasta saatu voitto onkin yleensä verotettavaa pääomatuloa.
-Oman asunnon myynnistä saatu luovutusvoitto sen sijaan on lähes aina verovapaata, huomauttaa Verohallinnon johtava asiantuntija Tomi Peltomäki.
Jos henkilö saa kaikki tulonsa palkkatyöstä, verotettavan ansiotulon määrä antaa melko hyvän kuvan hänen tulotasostaan. Verotettavan tulon määrää alentavat kuitenkin muun muassa tulonhankkimiskulut ja asuntolainan korkovähennykset.
Esimerkiksi monen suomalaisen urheilijan tulot verotetaan vain ulkomailla, eivätkä ne siksi näy Suomen verotiedoissa. Tämä koskee esimerkiksi huipputuloisia NHL-tähtiä. Asiaa säätelevät kansainväliset verosopimukset, eikä se riipu urheilijan omasta päätöksestä.