Julkaistu 05.05.2008 14:06(Päivitetty 17.04.2009 12:37)
Pekka Pouta ja Liisa Peltonen olivat MTV3.fi:n sääsivujen verkkovieraina helmi-maaliskuun taitteessa 2008. Tässä osa vastauksista koottuna.
- Mikä ero on yöpakkasilla ja hallalla?
Halla mitataan maanpinnasta - se on siis maanpinnalla olevaa pakkasta. Yöpakkanen mitataan puolestaan kahden metrin korkeudesta, kuten muutkin lämpötilahavainnot.
- Mikä aiheuttaa paikallisia lämpötilaeroja ja paljonko ero voi olla. Asun jyrkän mäen juurella ja tuntuu että meillä on monesti yli asteen kylmempää kuin lähistöllä.
Korkeusero ympäröivään maastoon nähden on yksi tärkeimmistä lämpötilaerojen syistä. Talvella ja öisin alavilla mailla on ympäristöä kylmempää, kesäpäivisin lämpimämpää.
- Mitä eroa on pilvellä ja sumulla?
Sumupilvellä ja sumulla ei muuta eroa, kuin että sumu on maassa kiinni
- Säätiedotuksissa puhutaan jatkuvasti korkea- ja matalapaineista. Voisitteko antaa oikein rautalankamallin siitä, mitä nämä fysikaalisesti merkitsevät. Miksi korkeapaineen aikana on kesällä kuumaa ja talvella pakkasta?
Jos unohdetaan ilman vaakasuoraliike, niin korkeapaine tarkoittaa laskevaa ilmavirtausta ja matalapaine nousevaa ilmavirtausta. Laskeva ilma lämpenee ja siis kuivuu, nouseva ilma jäähtyy ja siinä oleva kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Korkeapaine tarkoittaa siis kuivaa ilmaa maanpinnan yläpuolella. Kesällä aurinko lämmittää, mutta talvella pilvettömällä alueella ilma jäähtyy maanpinnan lähellä maan lämpösäteilyn vuoksi. Talvella maanpinnalla ilma monesti jäähtyykin kunnes kosteus tiivistyy matalalla leijuviksi sumupilviksi.
- Millä tavalla ilmavirtaukset syntyvät?
Ilmavirtaukset syntyvät lämpötilaeroista ja maapallon pyörimisliikkeestä.
- Mihin kastepistettä tarvitaan ja kuinka se lasketaan?
Kastepiste kertoo lämpötilan, jossa ilman kosteus alkaa tiivistyä. Se on yksi tärkeimpiä säänennustukseen liittyviä suureita, koska se kertoo paljon ilmamassan ominaisuuksista. Kastepiste on esimerkiksi lämpötila johon ilman täytyy jäähtyä, jotta sumua syntyisi. Jos kastepiste on pakkasella, sade on yleensä lunta. Yli 10 asteen kastepiste kertoo että ilmamassa on ukkosherkkä.
- Suomessa on nykyään todella kovia tuulia, miksi? Tuleeko Suomessa olemaan hurrikaania tai muita vastaavia myrskyjä? Paljon enimmillään pystyy Suomessa tuulemaan. Onko ihmisille tai taloille vaaraa tuulesta Suomessa?
Suurin Suomen merialueilla mitattu10 minuutin keskituulennopeus on 31 m/s. Kovin tuulenpuuska 39 m/s. Suurin Helsinki-Vantaalla mitattu 10 minuutin keskituulennopeus on 18 m/s. Hurrikaaneja ei tule Suomeen. Trombit voivat voimistua. Ihmisille ja taloille eniten vahinkoa Suomessa syntyy ukkospuuskista ja jatkossa varmaan myös trombeista
- Mikä se fönh-tuuli oikein on?
Tuuli tulee vuoriston yli, jolloin ilmassa oleva kosteus tiivistyy sateeksi vuorten tuulenpuolella. Samalla ilmaan vapautuu lämpöä /vesihöyryn tiivistyminen pisaroiksi vapauttaa lämpöä. Se on käänteinen prosessi haihtumiselle. Märkä iho tuntuu viileältä koska haihtuminen sitoo lämpöä iholta). Kun Ilma pääsee vuoren yli, se on kuivaa ja vesihöyryn tiivistymisessä vapautuneen lämmön ansiosta myös lämmintä. Föhn esiintyy Suomessa tyypillisimmin Torniojokilaaksossa.
- Miten kova tuuli on maa-alueilla riehuva myrskytuuli?
Myrkylle ei ole sovittu erikseen täsmällisiä termejä. Merellä kova tuuli on 14-20 m/s, myrsky yli 21 m/s. Sisämaassa ei ole koskaan mitattu myrskyä eli yli 21 m/s:n tuulta (tunturit ovat poikkeus). Itse käytän surutta sanaa myrsky, jos arvioin että tuuli voi aiheuttaa vahinkoja. Sisämaassa 14 m/s riittää, varsinkin jos tuuli on puuskaista.
- Mitä ne punaiset, siniset ja violetit viivat tarkoittavat sääkartalla?
Ne ovat ilmamassojen rajapintoja. Niihin liittyy yleensä sateita, tuulen kääntyminen ja lämpötilaeroja. Liikkuvat kartalla olevien viivassa olevien pallukoiden kolmioiden suuntaan
- Miksi salamointi talvella onnyt yleistynyt ? Olen ainakin kolmena peräkkäisenä vuonna nähnyt salamointia tammi-maaliskuussa. Johtuuko tämä nyt siitä ilmaston lämpenemisestä?
En ole nähnyt tilastoja, mutta hyvän syyn keksisin kyllä talvisalamoinnin lisääntymiselle. Viime talvina jäitä on ollut vähän ja varsinkin laajat merialueet ovat olleet sulia. Silloin lämpötilaero maanpinnan ja ylemmän ilmakehän välillä on helpommin tarpeeksi voimakas ukkosille.
- Mikä on sykloni?
Se on yksi nimitys matalapaineelle. Usein kuulee yhdistelmän trooppinen sykloni. Niin nimitetään Intian valtameren pyörremyrskyjä. Silloin kyse on samasta ilmiöstä kuin hurrikaani ja taifuuni, nimitys vain on eri.
- Mistä johtuu, että viime vuosina voimakkaat sade- ja säärintamat ovat kiertyneet Länsi- ja Etelä-Euroopan kautta Pohjolaan ja esimerkiksi Ruotsissa on voimakkaita sääilmiöitä sen seurauksena ja meillä taas on samalla leutoja talvia?
Säätyypin määrää pitkälti laajat korkeapaineen ja matalapaineen alueet. Niiden sijainti taas on pitkälti sattumanvaraista, ainakaan selvää syytä ei yleensä pystytä päättelemään. Senpä vuoksi vuodet ovatkin hyvin erilaisia säiden suhteen. Viime vuosien lämpimistä talvista ei pysty päättelemään mitään tulevista talvista tai ensi kesästä.
- Mistä johtuu, että Suomessa yleensä vallitsevat läntiset ilmavirtaukset?
Koko pohjoisella pallonpuoliskolla ilma liikkuu yleensä lännestä itään. Kyse on maapallon pyörimisliikkeestä ja siitä, että pohjoisnavalla on kylmempää kuin päiväntasaajalla
- Onko Suomessa koskaan ollut tornadoa ?
Tornado on jenkkien nimitys trombille. Siellä trombit ovatkin yleensä voimakkaampia, mutta on Suomessakin ollut trombeja, jotka vastaavat heikoimpia Yhdysvaltain tornadoja.
- Mitä eroa on seuraavilla määreillä: sumu, usva ja utu?
Näkyvyys. Sumu ja utu ovat meteorologisia termejä. Sumussa näkyvyys on alle kilometrin, udussa päälle.
- Mikä on sellainen lämpötilaraja, että ei voi enää sataa lunta? Turussa päin on tullut lunta ja plussaa oli jopa 4 astetta, kovan tuulen kera.
Yleensä sateen olomuoto riippuu paksumman ilmakerroksen lämpötilasta. Lumi-räntäsade laskee lämpötilan sitten helposti lähelle nollaa, kun sade alkaa. Näinhän käy myös kesällä kunnon raekuuron sattuessa. Mutta onhan tuo +4 ja lumisade jo aika harvinaista.
- Mikä on matalapaine?
Ilmakin painaa. Mitä vähemmän ilmaa meidän päällämme on, sitä matalampi paine. Matalapaine liittyy tyypillisesti sateiseen ja pilviseen säähän.
- Voiko talvella salamoida ?
Voi. Talvisalamoita on varsinkin sulien merialueiden yllä, kun kylmää ilmaa virtaa meren päälle. Eli lämpötilaero pinnan ja ylemmän ilmakehän välillä ratkaisee salamoinnin myös talvella.
- Olen muutamana aamuna huomannut, että auton tuulilasiin tulee lauhan päivän jälkeen niin paksu kerros jäätä, ettei tahdo saada jääskraballa pois. Mistä tämä johtuu?
Kuulostaa kuuralta. Eli yöllä pakastuu ja ilmankosteus härmistyy tuulilasiin. Paksu jää voi olla myös jäätävän tihkusateen aiheuttamaa
- Paljonko on lunta senteissä, kun sanotaan, että sataa yhden millin?
Yksi mm vettä on noin yksi cm pakkaslunta. Suhde vaihtelee erittäin paljon, varsinkin jos osa sateesta on vettä tai räntää.
- Miksi eri meteorologien ennustuksissa on isoja eroja? Arvallako osa heittää ennustuksia? Kuinka varmoja ennusteet ovat esimerkiksi kolmen päivän päähän?
Erot eri kanavien ennusteissa johtuvat mm. ennusteen eri laadinta-ajoista, käytettävissä olevasta materiaalista ja ennustajan persoonasta. Mielestäni erot ovat yllättävän pieniä! Kolmen päivän ennuste on yleensä varsin osuva koko Suomen mittakaavassa tarkasteltuna.
- Usein uutisten säätiedotuksissa puhutaan polanteisista teistä. Minkälainen on polanteinen tie?
Polanne on tiiviiksi ja kovaksi pakkautunutta lunta, joka ei helposti lähde edes auraamalla. Yleensä polanne muodostuu ajourien väliin.
- Tuulet puhaltavat matalapaineen etupuolella kohtalaisen tasaisesti, mutta miksi ne ovat puuskaisia matalapaineen jälkipuolella?
Matalapaineiden jälkipuolella Suomeen virtaa yleensä kylmempää ilmaa, jolloin ilmakehä muuttuu epävakaiseksi ja pystyliikkeet ilmakehässä lisääntyvät. Ilmamassa muuttuu pyörteilevämmäksi ja maan pinnan lähellä tämä näkyy tuulen nopeana vaihteluna eli puuskina.
- Missä kohtaa Suomea kulkee kuivan mannerilmaston ja kostean meri-ilmaston vaikutuspiirin raja? Kummanko vaikutuspiiriin enemmän kuuluvat esim. Lahti, Hämeenlinna ja Tampere?
Rajaa ei ole, vaan riippuu säätilanteesta, kumpaan vaikutuspiiriin kuulutaan. Näppituntumalla meri-ilmasto on keskimäärin yleisempi mainitsemillasi paikkakunnilla.
- Onko tämä ilmastonmuutokseksi kutsuttu ilmiö vain normaalia menoa eli että välillä lämpenee ja sitten mennään taas kohti jääkautta.
Ilmastonmuutokseksi kutsutussa ilmiössä hiilidioksidi päästää auringonvalon läpi maahan, mutta maan lämpösäteilyn heikosti takaisin avaruuteen. Kyse on siis yhtä yksinkertaisesta perusasiasta kuin ikkunalasin toiminta. Tätä peruslämpenemistä sitten jotkut asiat hidastavat ja jotkut nopeuttavat monimutkaisten prosessien kautta. Perusfysiikka on kuitenkin aivan kiistaton enkä ymmärrä miten jotkut yhä yrittävät väittää mustaa valkeaksi.
- Mitä olet mieltä siitä, että väitän että nämä pari lauhaa talvea ovat olleet poikkeuksellisia eikä kyse ole vielä ilmastonmuutoksen vaikutusta?
Yleensäkään ilmaston muutosta ei voi todentaa yhden alueen yhden tai kahden vuoden säästä. Sen sijaan koko maapallon lämpötilat ovat nousseet ja se alkaa olla todistusvoimaista. Samoin pitempiaikaisen talven lyhenemisen Suomessa pistän kyllä jo ilmastonmuutoksen piikkiin.
- Tuleeko Suomeen voimakkaimpia UV-säteilyjä ilmastomuutoksen myötä?
Ei välttämättä. Freonien maailmanlaajuinen käyttökielto alkaa vaikuttaa ja esimerkiksi keväthankiajan väheneminen pienentää säteilyannosta
- Voiko Golf-virran reitti muuttua ilmastomuutoksen vuoksi?
Pohjoinen haara, joka kulkee Jäämerelle, voi muuttua paljonkin. Eikä ihme jos pohjoisnapa sulaa kesäisin
- Minua huolettaa ilmastonmuutos todella. Onko sadan vuoden päästä enää ollenkaan lunta Etelä-Suomessa? Voidaanko ilmastonmuutos pysäyttää?
Sadan vuoden päästä Etelä-Suomessa on kyllä turha toivoa lunta hiihtämiseen asti. Välillä voi lunta kyllä tulla, mutta ei se maassa pysy. Ilmastonmuutosta voi kyllä hidastaa, mutta se vaatii koko maapallonlaajuisia ja selvästi voimakkaampia toimia kuin mihin vielä on kyetty.
- Vaikuttaako ilmaston lämpeneminen ilmavirtauksiin? Voiko tänä talvena lisääntyneet läntiset ja lounaiset ilmavirtaukset olla ilmaston lämpenemisen syytä?
Ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta virtaustyyppiin ja esimerkiksi matalapaineiden reittiin ei mielestäni ole luotettavaa tietoa. Eli tutkimista riittää.